Menu
Menu
Selvitimme alkuvuonna Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Food Waste Ecosystem-hankkeen osana pääkaupunkiseudun ravitsemispalveluiden lukumääriä ja luonnetta. Oletimme, että alueella olisi merkittävä osa Suomen ravitsemispalveluiden toimijoista, joista löytyisi joitain erityispiirteitä. Luken tavoite hankkeessa on rakentaa koko Suomessa toimiva seurantamalli ruokahävikin vähentämiseen ja edelleen syötävän ruuan uudelleenjakamiseen pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen perusteella.
Koostimme julkisen ja yksityisen sektorin ravitsemispalveluiden toimipaikkojen lukumäärät kaupungeittain ja toimialaluokittain [TOL2008], sekä niiden henkilötyövuodet (HTV). Tiedot saimme Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden (HSY) Seutudata-tilaston avulla, joka taas perustuu Tilastokeskuksen dataan. Osa-aikaisvaltaisella ruokapalvelualalla työsuorite (HTV) kuvaa tehdyn työn määrää tarkemmin, kuin työntekijöiden lukumäärä. Vertailimme mm., miten suuri osa toimipisteistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Saimme pääkaupunkiseudulle laskennalliset elintarvikejäte- ja ruokahävikkimäärät suhteuttamalla toimialojen alueelliset HTV:t Luken maanlaajuiseen jäteseurantadataan. Henkilökäyttö vaikuttaa selkeimmältä saatavalta kertoimelta laskea ruokahävikkilukuja. Laskennallisten määrien vertailukelpoisuutta saattaa vääristää vuonna 2021 voimassa olleet [ruokapalveluiden] koronarajoitukset, mutta toisaalta tämä oli tuorein tilastotieto.
Suomen ravintola-alan HTV:stä 42 % tuotettiin pääkaupunkiseudulla, ja henkilöstöruokalat-TOL HTV oli 35 % koko maasta. Toisaalta pitopalveluiden ja liikenneasemien HTV- ja lukumäärä oli pääkaupunkiseudulla pieni. Helsingissä on yli puolet pääkaupunkiseudun ravintola-alan toimipaikoista, ja kaupungissa käytettiin lähes 70 % alueen HTV:stä.
Matkailu- ja ravintola-ala ei toki palvele vain pääkaupunkiseudun asukkaita. Vilkas laivamatkailu sekä kulttuuri- ja viihdetarjonta tuovat Helsinkiin runsaasti ravintolapalveluja. Vantaan suurin ravintolakeskittymä sijaitsee lentoasemalla, ja kaupungissa on lisäksi isovolyymisiä ruokapalveluiden tuotantolaitoksia. Matkailun tuottamaa elintarvikejätettä ei tietääksemme ole juuri tutkittu maailmalla, joten siihen olisi hyvin kiinnostavaa perehtyä tarkemmin.
Pääkaupunkiseudun 94 000 korkeakouluopiskelijan (29 % koko maasta, Tilastokeskus 2022) ruokahävikkiä ei voitu luotettavasti erotella, koska kampusruokailun järjestää useimmiten yritys. Opiskelijaravintolat sisältävän henkilöstöruokalat-TOL HTV oli 35 % koko maasta, joten merkittävä osa niiden maanlaajuisesta ruokahävikistä syntyy vain kolmessa kunnassa.
Halusimme myös visualisoida toimialaa ja ruokahävikkiä kartoille. Tunnistamalla keskittymät, joissa ruokajätettä syntyy useissa paikoissa, mutta samalle alueelle keskittyneesti, voi hävikin uudelleenjakelua suunnitella paremmin. Saimme Seutudatasta yritysten ja julkisten palveluiden sijainnit, toimialat ja HTV:n. Sijoitimme toimipaikkoja kartoille toimialoittain, ja tarkemmin mm. HTV:llä suhteutettuina erikokoisina pisteinä/palloina. Teimme elintarvikejätteestä myös ns. hotspot-lämpötiheyskarttoja, joissa näkyy jätemäärien paikallinen painottuminen.
Ravitsemispalveluiden ja siten myös hävikin tihentymiä on Helsingin keskusta-alueella, Pasilassa, Meilahdessa ja pienemmässä mittakaavassa muissa alueen keskuksissa. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia ihmisten liikkeitä hotspottien ympärillä ja yhdistää esimerkiksi kännyköiden wlan-tunnistetietoja tai muuta liikkumisdataa ruokahävikkikarttoihin.
Suomessa ravitsemispalvelut aiheuttavat n. 13 % kaikesta elintarvikejätteestä, noin 81 miljoonaa kiloa (Luke 2024). Maailman ruokajärjestelmän hävikki tuottaa 7–10 % maailman kasvihuonepäästöistä (Pohjoismaiden ministerineuvosto 2024, YK 2022). Ruokapalveluiden päästöistä tyypillisesti vain muutama prosentti aiheutuu omasta toiminnasta (Scope 1), ja yli 90 % tuotantopanoksista ja toimitusketjusta (Scope 2+3); erityisesti eläinperäisistä raaka-aineista, mutta myös energiasta, ja vähemmässä määrin logistiikasta. Kestävillä raaka-ainevalinnoilla ja hävikkiin puuttumisella vähennetään suoraan alan hukattujen tuotantopanosten aiheuttamaa turhaa ympäristökuormaa – sekä saavutetaan isoja kustannussäästöjä operatiivisen toiminnan tervehdyttämiseksi.
Lukessa tutkitaan ruokapalveluiden – ja ruokahävikin – aiheuttamaa ilmastokuormaa muissa hankkeissa. Tutkimalla elintarvikejätettä, mittaamalla ruokahävikkiä ja jakamalla eteenpäin vielä syömäkelpoista ruokaa on mahdollista päästä lähemmäs YK:n kestävän kehityksen hävikin vähentämismistavoitetta (SDG 12.3).
Lähteet
Luke (2024) Luonnonvarakeskuksen luonnonvaratieto, elintarvikejäteseuranta 2022 https://luonnonvaratieto.luke.fi/numerotieto/raportit?panel=elintarvikejate
Pohjoismaiden ministerineuvosto 2024 Breaking Barriers: Empowering Effective Food Waste Solutions in the Nordic Countries. https://pub.norden.org/nord2024-034/ tarkistettu 1.11.2024
Tilastokeskus (2018–22) Yritysten toimipaikat ja HTV toimialoittain ja maakunnittain https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__alyr/statfin_alyr_pxt_13ww.px/chart/chartViewLine/ tarkistettu 11.10.2024
Tilastokeskus (2022) 12dc — Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnot koulutusalueen ja koulutusalan mukaan https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_12dc.px/table/tableViewLayout1/ tarkistettu 23.9.2024
YK (2022) https://www.un.org/en/observances/end-food-waste-day/background tarkistettu 23.9.2024
