Markkinat eivät elä EAKR-hankesykleissä

HEVi-hankkeissa on mukana satoja yrityksiä, ja hankkeet tarjoavat niille monenlaisia mahdollisuuksia kokeiluista ja TKI-yhteistyöstä verkostoihin, kansainvälistymiseen ja kaupallistamiseen. Kun itse sisällöt ovat kunnossa, huomio siirtyy ansaitusti siihen, kuinka helposti palvelut löytyvät, miten ne joustavat yritysten aikatauluihin ja kuinka ne muodostavat yhdessä eheän ja helposti lähestyttävän palvelupolun.

Yksittäisen EAKR-hankkeen on jo kestonsa vuoksi mahdotonta kulkea yritysten rinnalla ideavaiheesta skaalaukseen, mutta hankeportfoliotasolla jatkuva palvelupolku ei ole enää mahdoton ajatus. Tämä edellyttää kuitenkin pääkaupunkiseututasoista kokonaiskuvaa palveluverkostosta ja hankkeiden tiivistä kytkeytymistä siihen.

Portfolion hanketoimijoiden marraskuun tapaamisessa pysähdyttiin tarkastelemaan yksittäisten hankkeiden paikkaa seudullisessa innovaatioekosysteemissä: mistä yritys löytää hankkeen palveluun, ja minne sen matka innovaatiopolulla jatkuu?

Yrityksen matka innovaatiopolulla ei tietenkään ole lineaarinen, eivätkä yhden toimialan tai yritysryhmän kokemukset palveluiden riittävyydestä vastaa välttämättä toisten kokemuksia. Tapaamisen tarkoituksena ei siksi ollut rakentaa yhtä kaikille sopivaa palvelupolkua, vaan tarkastella oman kohderyhmän tarpeista käsin, miten seudulliset TKI- ja yrityspalvelut toimivat yrityksen näkökulmasta kokonaisuutena.

Oikea palvelu oikeaan aikaan

Hankkeet kestävät tyypillisesti 2-3 vuotta. Erinomainenkaan palvelu ei auta, jos se on yrityksen näkökulmasta tarjolla liian aikaisin tai liian myöhään. Ajoituksen epäsuhtaa voidaan ehkäistä ketterämmällä palveluohjauksella ja paremmalla näkyvyydellä koko seudun tarjontaan. Tämä puolestaan edellyttää hankkeiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yhteistä viestintää.

Yksittäisen hankkeen ei tarvitse ratkaista yrityksen jokaista tarvetta tai tuntea koko palveluverkostoa. Sen pitäisi kuitenkin tunnistaa, mitä reittejä pitkin yritykset löytävät sen palveluihin ja mitä ne voivat tarvita seuraavaksi. Hankeasiantuntijat voivat tässä auttaa toisiaan ohjaamalla relevantteja yrityksiä myös muiden palveluiden piiriin. Näin sopivien palveluiden löytäminen ei jää yksin yrityksen oman aktiivisuuden ja verkkohakutaitojen varaan.

Yritys voi myös etsiä hyvin kohdennettua apua yksittäiseen liiketoiminnan haasteeseen, kun taas hankkeiden palvelut on usein rakennettu palvelemaan samanaikaisesti suurempaa yritysjoukkoa. Tällöin kohtaantohaaste ei ole vain ajoituksessa vaan myös siinä, kuinka hyvin yhteiseksi suunniteltu palvelu taipuu yrityksen yksilölliseen tarpeeseen. Tähän voidaan vastata rakentamalla hankkeiden palveluihin joustavuutta: yhteisen valmennuksen rinnalle voidaan tuoda yrityskohtaista sparrausta, asiantuntijapalveluita tai ohjata yritys suoraan sellaisen toimijan luo, jonka tarjonta vastaa paremmin juuri sen tilanteeseen.

Hankkeissa syntyy myös verkostoja, osaamista ja uusia yhteistyösuhteita, joiden arvon ei pitäisi kadota hankkeen päättyessä. Kaikkea hanketoimintaa ei voida eikä tarvitse vakinaistaa, mutta syntyneen osaamisen, verkostojen ja hyvien käytäntöjen pitäisi pystyä kiinnittymään osaksi laajempaa ekosysteemiä. Olennaista on rakentaa jatkumoita, joissa yritys löytää seuraavan tarkoituksenmukaisen palvelun riippumatta siitä, tarjoaako sitä toinen hanke vai jokin pysyvämpi toiminto.

Yksi palvelupolku ei sovi kaikille

Työpajassa palveluverkostoa tarkasteltiin myös erilaisten yritysten näkökulmasta. Mikroyrityksen, startupin ja kansainvälistyvän teknologiayrityksen tarpeet voivat olla hyvin erilaisia. Myöskään toimiala ei välttämättä ole palvelutarpeita parhaiten yhdistävä tekijä. Olennaisempaa voi joskus olla se, millaisia asiakkaita tai markkinoita yritykset tavoittelevat. Samankaltaisia palvelutarpeita voi siten löytyä myös toimialarajojen yli.

Erityisesti keskusteluun nousivat kaupallistaminen, rahoituksen saatavuus, markkinoille pääsy ja kansainvälinen kasvu sekä se, miten näihin voitaisiin ohjelman loppukaudella panostaa entistä vahvemmin. Samalla pohdittiin, miten hankkeissa kautta linjan tunnistetaan yritykset, joilla on jo valmiuksia ja halua kansainväliseen kasvuun, ja toisaalta miten yrityksiä, jotka vasta rakentavat näitä valmiuksia voidaan tukea matkalla kasvuun.

Tekoäly ei korvaa vuorovaikutusta

Tekoälyn nopea kehitys haastaa tarkastelemaan uudelleen myös hankkeiden toimintaa. Jos yritys voi saada räätälöityä liiketoiminnan kehittämisen tukea tekoälyltä, hankkeen arvo ei voi perustua vain tiedon välittämiseen.

Keskustelussa korostuivatkin asiat, joita hankkeet ja laajempi innovaatioekosysteemi voivat parhaimmillaan mahdollistaa: oikeiden ihmisten kohtaaminen, matchmaking, verkostot, kokeiluympäristöt, kumppanuudet sekä konkreettiset yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuudet.

Tunnistimme kolme erityistä jatkokehittämisen paikkaa:

Viestintä ja palveluiden saavutettavuus
Millä keinoin kehitämme pääkaupunkiseudun yritys- ja innovaatiopalvelutarjontaa entistä näkyvämmäksi ja saavutettavammaksi yli hanke- ja organisaatiorajojen? Miten tavoitamme kohderyhmät riittävän nopeasti hankkeen käynnistyessä ja teemme uuden tarjonnan niille tutuksi?

Rakenteet ja yhteistyö
Miten varmistamme, että tarjoamamme palvelut muodostavat eheän innovaatiopolun, kun monia palveluita kehitetään ja tuotetaan määräaikaisissa hankkeissa? Hankeportfolion kasvaessa on tärkeää tarkastella, kuinka hankkeet rakentavat yhteisiä tai toisiinsa kytkeytyviä palvelupolkuja ja liittyvät samalla hanketoiminnan ulkopuoliseen palveluverkostoon.

Kasvun edellytykset
Miten vahvistamme tukea kaupallistamiseen, rahoitukseen, markkinoille pääsyyn ja kansainväliseen kasvuun? Ja kuinka vahvistamme yhteistä kyvykkyyttämme tunnistaa kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä, ja samalla auttaa varhaisemman vaiheen yrityksiä rakentamaan kasvun edellytyksiä?

Tavoitteena on saada olemassa oleva osaaminen, palvelut ja verkostot toimimaan yrityksen näkökulmasta paremmin yhtenä kokonaisuutena. Pienilläkin arkisilla muutoksilla useampi yritys voi löytää oikean tiedon, palvelun tai kontaktin juuri silloin, kun sille on tarvetta.

HEVi-koordinaatio tukee hankkeiden kytkeytymistä laajempaan innovaatioekosysteemiin tekemällä portfolion toimintaa näkyväksi ja tuomalla toimijoita yhteen. Tätä työtä tehdään muun muassa verkkosivujen, hankevalmistelujen ja seudullisten toimijoiden yhteisten tapaamisten kautta.
Myös hankevalmistelijoiden sparraus ja kehittävän arvioinnin InnoVisions-työkalu tukevat hankkeita oman roolinsa tunnistamisessa osana laajempaa kokonaisuutta.