Kestävä kaupunkikehitys: kasvua, innovaatioita ja tulevaisuuden tekijöitä

Pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimukseen perustuva HEVinnovations-ohjelma on muuttanut seudulliset strategiset tavoitteet laajaksi ja käytännönläheiseksi kehittämisportfolioksi. Vaikka pääkaupunkiseudulle saadaan suhteellisen vähän aluekehitysrahoitusta, on merkittävä osuus kansallisen EAKR-ohjelman tuella käynnistetyistä uusista yrityksistä syntynyt juuri pääkaupunkiseudun hankerahoituksen avulla. Erityisesti seudun kansainvälinen startup-ekosysteemi toimii kasvun kiihdyttäjänä ja yrityspalveluiden uudistaminen vivuttaa seudun vahvuuksista Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä.

1000 yritystä on osallistunut hankkeisiin, joita 15 julkista organisaatiota toteuttaa tarjoten palveluita, yhteistyöalustoja ja asiantuntemusta TKI-työhön. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja on syntynyt, uutta liiketoimintaa käynnistetty hankkeiden tuella. Monialaisia kasvuavauksia on laitettu liikkeelle ja uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen innovoitu.

Yhteistyö ja uuden kehittäminen kestävää tulevaisuutta varten on se, mihin kaikki perustuu. Ilman kestävän kaupunkikehityksen rahoitusta ei tätä työtä voitaisi tehdä. Olennaista on turvata riittävän merkittävä rahoituskokonaisuus, jonka avulla voidaan pitkäjänteisesti johtaa strategista hankeportfoliota. Ekosysteemilogiikalla tehtävät skaalauskelpoiset avaukset edellyttävät vaikuttavien konsortioiden rakentamista ja yhteisten haasteiden ratkaisuun panostamista.

HEVinnovations-ohjelman 30 MEUR hankeportfolio sisältää monialaisia painopisteitä, laajoja tavoitteita sekä innovaatio- ja kasvupolun eri vaiheisiin kohdistuvia kehittämistoimia. Näin ollen ohjelman tuloksiakin on luontevaa analysoida kategorioissa, jotka kattavat tavoitteet ja toiminnan useassa ulottuvuudessa:

  • suorat tulokset yritysrajapinnassa
  • innovaatio- ja ratkaisukeskeinen TKI-toiminta
  • seudullista innovaatiotoimintaa ylläpitävä ja vahvistava ekosysteemikehittäminen.

 

HEVi-koordinaatio kokosi dataa ohjelman vuosilta 2021-2026. Tämä on vasta väliaikatietoa, sillä hanketoiminnasta suuri osa tapahtuu vielä muutaman seuraavan vuoden aikana, vaikka EU-ohjelmakauden rahoituskierrokset päättyvätkin 2027.

Lataa raportti ja lue lisää.

Havaintoja vaikuttavasta ekosysteemityöstä

  • Vaikuttavuus syntyy yhteistyöstä, ei yksittäisistä hankkeista.
    Parhaimmillaan hankkeet rakentuvat osaksi laajempaa ekosysteemiä, vahvistavat toimijoiden välistä yhteistyötä ja synnyttävät tuloksia, jotka jatkuvat yksittäisen hankkeen jälkeen.
  • Parasta tulosta syntyy, kun hanke nähdään yhteisenä ja strategisena uudistumisen välineenä. Vaikuttavimmissa hankkeissa ei rahoiteta vain organisaatiokohtaista toimintaa, vaan ratkaistaan yhteisiä ongelmia, kokeillaan uusia toimintamalleja ja rakennetaan uusia kyvykkyyksiä.
  • Parhaassa tapauksessa pienikin rahoitus voi synnyttää suuren vipuvaikutuksen.
    Ratkaisevaa ei ole ainoastaan hankesalkun koko, vaan se, kohdistuuko työ oikeisiin asioihin ja saadaanko mukaan tavoitteen kannalta olennaiset kumppanit. Tulosten moninkertaistuminen verkostoissa voi olla merkittävä osa ohjelman vaikuttavuutta.
  • Vaikuttavuutta ei voida kuvata pelkillä hankemittareilla.
    Määrällisten indikaattorien rinnalle tarvitaan laadullista arviointia, käytännön esimerkkejä ja strategista tarinankerrontaa, jotta voidaan tunnistaa innovaatioiden merkitys, toimintatapojen muutokset ja ekosysteemien vahvistuminen.
  • Suurimmat vaikutukset voivat näkyä vasta hankkeiden päättymisen jälkeen.
    Pitkän aikavälin vaikuttavuus syntyy siitä, mitä hankkeiden tulokset jatkossa synnyttävät: uusia yrityksiä ja liiketoimintaa, verkostoja, investointeja, osaamista, toimintamalleja ja seuraavia kehitysaskelia. Siksi kaikkia ekosysteemityön vaikutuksia ei ole mahdollista nähdä hankkeen toteutusaikana.
``