Menu
Menu
Tavanomaisen ruoantuotannon haasteet synnyttävät tarvetta ruokajärjestelmän uudistamiselle, niin kutsutulle täydentävälle ruokajärjestelmälle, uudenlaiselle liiketoiminta-ajattelulle sekä alueellisille ja ennen kaikkea toimivalle toimijaverkostolle. Urban&Local – tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi –hankkeessa kootaan Uudenmaan alueelta yhteen verkostoja urbaanin ruoan ympärille ja tuetaan kaupunkien toimintaa testialustoina yrittäjille.
Ruoantuotannon kestävyyttä heikentävät ilmastonmuutos, luontokato, oikeudenmukaisuuden puute ja näihin liittyvät ilmiöt. Muutosta tarvitaan koko ruokajärjestelmään sekä siihen kytkeytyvään ruokaketjuun, sillä väestön kasvaessa ruoantuotannon tarve lisääntyy, samalla, kun maan kasvukunto heikkenee. Positiivista muutoksessa on, että uudenlaista kysyntää syntyy ruoantuotannon, -varastoinnin, -jalostuksen, ja -jakelun hajauttamiselle sekä ruoan tuomiselle lähemmäksi kaupunkiympäristöä ja kuluttajaa.
Kaupunkitilassa tuotetun ruoan mahdollisuudet on jo tunnistettu maailmalla. Hajautettu ruoantuotanto ja paikallinen ravinnetalous tuovat ruokajärjestelmään vakautta ja alueellista omavaraisuutta. Samalla, kun ruokaketjun tuominen kaupunkeihin palvelee kaupunkien ja kaupunkilaisten tarpeita lisäten huoltovarmuutta ja ruokaturvaa, luovat laadukkaat raaka-aineet sekä korkeamman jalotusasteen tuotteet markkinapotentiaalia ja mielikuvaa puhtaasta suomalaisesta ruoasta sekä kansainvälistymisen mahdollisuuksia.
Tavanomaisen ruokajärjestelmän rinnalle on noussut käsite vaihtoehtoisesta ruokajärjestelmästä (Alternative Food System). Vapaasti käännettynä ja kuvattuna se tarkoittaa kestävää, toimivaa ja täydentävää tapaa tuottaa, jalostaa ja jakaa ruokaa. Yrittäjien, jotka toimivat jollain tavoin tämän täydentävän ruokajärjestelmän piirissä, onkin tärkeää löytää itsensä alueellisen ja täydentävän ruokajärjestelmän arvoketjusta ja toimijaverkostosta. Sitä toimintaa Urban&Local-hanke tukee ja kehittää.
Yrittäjien, jotka toimivat jollain tavoin täydentävän ruokajärjestelmän piirissä, onkin tärkeää linkittää itsensä alueellisen ruoan arvoketjuun sekä päästä ratkomaan toimialalla havaittuja liiketoiminnan haasteita yhdessä toimijaverkostossa. Samaan tapaan kuin luonnonekosysteemien osat, yrityksetkin voivat yhdessä toimiessaan luoda jotain arvokkaampaa kuin yksinään.
Yrittäjiltä toimijaverkostossa toimiminen ottaa, mutta myös antaa. Verkostoon kuuluminen voi esimerkiksi auttaa yrittäjiä mukautumaan pandemian jälkeiseen maailmaan. Konkreettisesti toimijaverkostossa yrityksellä on mahdollisuus esimerkiksi testata ideoita, tuotteita tai yritysmallia uudessa ympäristössä tai löytää paikka isomman yrityksen alihankintaketjusta. Yhdessä voidaan jakaa tavoitteita, riskejä ja kustannuksia tai kokeilla yhteisinnovaatioita, kuten yhteistä markkinapaikkaa tai muuta yhteistarjoomaa.
Koska yrittäjä harkitsee tarkkaan, mihin kannattaa lähteä mukaan, ei ole samantekevää, mitä toimijaverkosto tarjoaa. Toimijaverkostoa tuleekin rakentaa talous edellä ja yrittäjien ympärille. HEVinnovations eli Helsinki, Espoo ja Vantaa Innovationsin (HEVI) järjestämässä seminaarissa Innovaatioekosysteemien kirjo ja kaari -todettiin puheenvuorojen johtopäätöksenä, että toimijaverkoston keihäänkärki on arvonluonti. Esimerkiksi Tommo Koivusalo Helsingin seudun kauppakamarista totesi, että raha on arvon mitta toimijaekosysteemissäkin. Parhaimmillaan aktiivinen toimijajaverkostostotyö tukee liiketoimintaa ja mahdollistaa uusia yhteistoimintamalleja.
Toisin kuin maatalouspolitiikan ympärille rakentunut tavanomainen ruokajärjestelmä, on täydentävä ruokajärjestelmä innovatiivisena teollisuudenalana rakentunut varsin markkinaehtoisesti. Se ei ole alkutuotannon tavoin riippuvainen maatalouspolitiikasta ja siihen liittyvästä monimutkaisesta tukirakenteesta tai runsaasta työvoiman käytöstä, vaan näyttää resursseineen ja riskeineen hyvin erilaiselta kuin edeltäjänsä.
Alueiden ja kaupunkien tuki uuden teollisuudenalan toimijoille on tärkeää. Esimerkiksi Sitran julkaisussa Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025 todetaan seuraavasti: “Ruokajärjestelmä tuo laajasti eri sektoreita ja toimialoja yhteen ja sitä kehitettäessä voidaan hyödyntää vahvoja alueita, jotka ovat jo omaksuneet kestävän yhteiskunnan kokeilukulttuuria”.
Lähiruoan toimijaverkostolla ja alueellisilla kestävillä ruokajärjestelmillä mahdollisetataan tavanomaisen ruokajärjestelmän täydentyminen ja monipuolistuminen. Vaihtoehtoinen ruokajärjestelmä ei siis kokonaisuudessa tule korvaamaan tavanomaista ruokajärjestelmää, mutta täydentää ja tukee sitä, kohti muutosta kestävämmäksi. Tämä synnyttää tarvetta uudenlaiselle liiketoiminta-ajattelulle ja tekniikoille. Toimijaverkostossa solmitaan yhteistyökumppanuuksia, tehdään yhteistyötä tutkimuksen ja kehittämisen saralla ja kaupunkien kanssa sekä jaetaan innovaatio-osaamista.
Urban&Local – tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi – hankkeessa (1/2023–12/2025) tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudun lähiruoka- ja ravintola-alan liiketoimintaa edistävä toimijaverkosto, jolla mahdollistetaan eri toimijoiden välinen jatkuva yhteistyö, tiedonvaihto ja tutkimustiedon hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa, sillä toimiala tarvitsee oikeat kanavat laajemman kehitystyön edistämiselle ja koordinoinnille. Edistämme uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tilallisia ratkaisuja yhdessä kaupunkien, yritysten sekä tutkimus-kehitys-, ja innovaatio-organisaatioiden kanssa.
Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki. Hankekumppaneina toimivat Metropolia ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Perho Liiketalousopisto ja Vantaan kaupunki. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
Jutun on kirjoittanut projektipäällikkö Roosa Halonen.
Alkuperäinen juttu on julkaistu Forum Virium Helsingin verkkosivuilla. Juttu löytyy täältä.
