Yksittäisellä kokeilulla tuskin pystytään merkittävästi vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin, sillä se on kokonaisvaltainen asia, joka pitää syntyy ajassa henkilökohtaisen kokemuksellisuuden ja erilaisten ympäristöjen vuorovaikutuksissa.

Professori Dan Siegelin (2021) sisäkietoutuneisuuden (kirjoittajan käännös, englanniksi intraconnected) käsite viittaa siihen, miten monenlaiset prosessit mielissämme, kehoissamme, sosiaalisissa suhteissamme sekä laajemmissa ympäristöissä, kuten taloudessa, teknologioiden kanssa ja luonnossa sekä tavat, joilla tulkitsemme niitä, vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme maailmaa ja itseämme. Käsite haastaa oletusta hyvinvoinnin olemassaolosta konteksteista irrallisena ja ulkoisena.

Systeemiajattelun käytännön yhteiskunnallisia sovelluksia edistävä ajatushautomo Dark Matter Labs (Rönnqvist et al. 2021; Rönnqvist 2021) on tehnyt Ruotsissa kiinnostavaa työtä sisäkietoutuneen tai systeemisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Yksi keskeinen näkökulma on ollut mallintaa mielen hyvinvointia moniulotteisena kokonaisuutena, joka koostuu yksilöllisistä, yhteiskunnallisista ja elinympäristöihin liittyvistä tekijöistä. Hyvinvointi nähdään osana laajempaa henkistä varallisuutta (englanniksi mental wealth), jota Dark Matter Labsin mukaan tukemaan tulisi kehittää yhteiskunnallisen mittakaavan infrastruktuuria, joka voisi tukea inhimillistä kehitystä ja siihen perustuvaa tiedostavaa tulevaisuuden taloutta.

Siegelin tavoin Dark Matter Labs (Rönnqvist et al. 2021; Rönnqvist 2021) korostaa, että mielen hyvinvointi ei ole vain yksilön sisäinen tila, vaan se on vahvasti kytköksissä ympäröivään maailmaan ja erilaisiin ulkoisiin tekijöihin. Kun he ovat eritelleet siihen vaikuttavia osatekijöitä, he ovat tunnistaneet seuraavanlaisia:

1. Yksilölliset olosuhteet, joihin liittyvät muun muassa sosiaaliset verkostot ja elämäntapahtumat.
2. Sosioekonomiset piirteet, kuten muun muassa työllisyys, liikkuminen, koulutus ja terveydenhuolto.
3. Yhteiskunnalliset tekijät, joihin liittyvät kulttuuriset arvot, oikeudenmukaisuus ja medioiden vaikutukset, jotka synnyttävät ideologisia konteksteja hyvinvoinnin rakentumiselle.
4. Geneettiset ja biografiset ominaisuudet, kuten muun muassa ikä, sukupuoli, etnisyys ja perinnölliset sairaudet.
5. Ympäristöt, joihin lukeutuvat muun muassa sää, maantiede, kaupunkisuunnittelu sekä asuminen ja jotka muodostavat fyysisen kontekstin, jossa ihmiset elävät ja jotka vaikuttavat hyvinvointiin.
6. Elämäntavat, kuten liikunta, uni, ravinto ja harrastukset, jotka ovat ihmisten päivittäisiä valintoja ja joilla on vaikutusta hyvinvointiin.
7. Teknologia ja oppiminen, jolla he viittaavat digitalisaation ja automaation vaikutuksiin työhön ja oppimiseen.
8. Luonto ja ruoka, johon liittyvät muun muassa luonnonvarojen epätasa-arvoinen jakautuminen, resurssien tuhlaaminen ja ravintoarvojen lasku.
9. Demokratia ja demografia, joihin liittyvät väestön ikääntyminen, demokraattisen osallistumisen mahdollisuudet ja yhteiskunnan väestörakenteen muutokset.
10. Hyvinvointitalous, joka viittaa sellaisten uudenlaisten talousmallien etsimiseen, jotka tukevat hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

Dark Matter Labsin (Rönnqvist et al. 2021; Rönnqvist 2021) mukaan näiden tekijöiden ymmärtäminen ja niiden välisiin suhteisiin puuttuminen ovat ytimessä, kun pyritään rakentamaan kestävämpää ja inhimillisempää yhteiskuntaa, jossa henkinen varallisuus on yhteiskunnan keskeinen menestystekijä ja jossa hyvinvointi voi kukoistaa.

Dark Matter Labsin hyvinvoinnin mallit ovat yksi esimerkki tavoista, joilla hyvinvointia voidaan hahmottaa kokonaisvaltaisesti. Mutta miten päästään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ymmärtämisestä kohti tapoja, joilla siihen liittyvää yhteiskunnallista innovaatiotoimintaa voidaan johtaa kaupungeissa?