IMMO-hankkeen tavoitteena on rakentaa pääkaupunkiseudulle simulaatio-opetuksen ja koko opetusteknologia-alan ekosysteemi, joka yhdistää yritykset, oppilaitokset, korkeakoulut ja käyttäjät pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Ekosysteemin tarkoituksena on tukea uusien innovaatioiden ja oppimisteknologioiden nopeaa kehittämistä ja käyttäjälähtöistä validointia, ja sen toiminta perustuu ekosysteemimääritelmän (ks. esim. Seppälä & Keränen 2023) mukaisesti toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja yhteiskehittämiseen. Pääkaupunkiseudullisen innovaatiotoiminnan vahvistamisen lisäksi yhteistyömallilla halutaan tukea uusien avauksien ja rahoitusmahdollisuuksien syntyä myös EU-tasolla.
Ekosysteemityö käynnistyi marraskuussa järjestetyssä hankkeen kick-offissa Helsingin kaupungin projektiasiantuntija Emilia Saarelaisen johdolla. Työskentelyssä hyödynnettiin mm. CEGO-hankkeessa (2023) TKI-yhteistyössä Vision Factory Oy:n kanssa kehitettyä Ekosysteemin mahdollisuudet -kanvasta, ja keskityimme erityisesti ekosysteemin toimijoiden tunnistamiseen. Osallistujat pyrkivät nimeämään tunnistamiaan toimijoita ja jo olemassa olevia ekosysteemejä. Kyseisessä kanvaksessa sidosryhmät jaotellaan yrityksiin, tutkimus- ja koulutusorganisaatioihin, yleishyödyllisiin toimijoihin ja kehittämisalustoihin.
Kick-offissa syntynyt aineisto koottiin yhteen ja digitoitiin, ja työskentelyä jatkettiin heti alkuvuodesta hankekonsortion voimin Miro-yhteiskehittämisalustalla. Hankekonsortion yhteisessä työpajassa sidosryhmäkarttaa pyrittiin täydentämään ja täsmentämään. Laurea-ammattikorkeakoulun palvelumuotoilija Heidi Wallinin mukaan sidosryhmäkartta on hyvä työkalu, mutta liian usein se täytetään vain kerran eikä siihen enää palata. Konsortiossa päätimme, että sidosryhmäkartan päivittäminen on jatkuva osa tapaamistemme agendaa. Ekosysteemi rakentuu ja päivittyy koko hankkeen ajan, ja tavoitteena on rakentaa pysyvä yhteistyömalli, joka jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Ekosysteemityön rinnalla on käynnistynyt myös käyttäjien tarpeiden tunnistaminen. Tarkoituksena on selvittää opetuksenjärjestäjien, ammatillisten oppilaitosten ja elinkeinoelämän keskeiset tarpeet, käytännön haasteet sekä konkreettiset käyttötapaukset, jotka liittyvät simulaatio- ja oppimisteknologioiden hyödyntämiseen.
Tarpeita kartoitetaan muun muassa keräämällä kokemuksia ja tietoa aiemmissa hankkeissa syntyneistä XR-teknologiaa hyödyntävistä ratkaisuista, benchmarkkaamalla simulaatio- ja immersiivisen oppimisen tiloja, haastattelemalla simulaatio-opetuksen parissa toimivia opettajia sekä kuulemalla EdTech-yrityksiä, innovaatiohaasteisiin liittyvien toimialojen yrityksiä, kaupunkien digipedagogisia asiantuntijoita ja muita hankkeessa aktiivisesti mukana olevia toimijoita. Tarpeiden kartoituksen pohjalta syntyvät käyttäjäkuvaukset toimivat pilottien ja innovaatiohaasteiden kehittämisen viitekehyksenä.
Laurea-ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Marjaana Salomaan mukaan aiempien kokeilujen raporttien perusteella XR-teknologian hyödyntämisestä opetuksessa on saatu hyviä oppimistuloksia ja positiivista palautetta opiskelijoilta. Esimerkiksi VR-pelien on koettu tarjoavan uusi, toimiva menetelmä, joka lisää opiskelijoiden uppoutumista, pohdintaa ja tunnepitoista osallistumista. Myös oppimisympäristö on koettu turvalliseksi. (ks. esim. Drake & Kärkkäinen 2023) Opetuksen järjestämisessä on ollut olennaista, että järjestelmät ovat helppokäyttöisiä sekä opiskelijoille että opettajille, ja että suunnitteluun ja toteutukseen on varattu riittävästi aikaa.
Helmikuussa järjestimme aamiaistilaisuuden EdTech-yrityksille jatkaen käynnistämäämme ekosysteemityötä ja konkreettista tarpeiden tunnistamista. Business Helsingin tiloissa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui edustajia kahdeksasta EdTech-yrityksestä keskustelemaan heidän kohtaamistansa haasteista sekä toiveista ja tarpeista yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Tilaisuudessa pureuduimme erityisesti siihen, millaiset ratkaisut ja toimintamallit voisivat sujuvoittaa ja vahvistaa yhteistyötä tulevaisuudessa. Keskustelujen pohjalta suunnittelemme keväälle laajempaa tapaamista yritysten ja kaupunkien asiantuntijoiden kesken, jotta vuoropuhelua voidaan jatkaa ja yhteistyön kehittämistä syventää.
EdTech-yritysten mahdollisuuksia osallistua yhteiskehittämiseen, pilotointiin ja hankintoihin Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa vahvistaa kaupunkien kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialojen tiivis yhteistyö. Järjestimme aamiaistilaisuuden myös kaupunkien asiantuntijoiden kanssa, ja tilaisuudessa tunnistettiin konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla prosesseja voitaisiin yhdenmukaistaa ja oppimisteknologiaan liittyviin haasteisiin hakea ratkaisuja aiempaa suunnitelmallisemmin yhdessä. Pääkaupunkiseudun yhtenäiset käytännöt selkeyttävät yritysten toimintaympäristöä ja madaltavat yhteistyön kynnystä. Samalla ne tehostavat kaupunkiorganisaatioiden omaa työtä, kun päällekkäistä valmistelua voidaan vähentää ja asiantuntijoiden aikaa vapautuu vaikuttavampaan kehittämiseen.
Lähteet:
CEGO – Circular Economy GO. 2023. Ekosysteemin mahdollisuudet -kanvas. Saatavissa: https://cego.fi/ekosysteemin-mahdollisuudet-kanvas/
Drake, M. & Kärkkäinen, O. 2023. Kokeillen kohti opetuksen XR-sisältöjä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/802614
Seppälä, M. & Keränen, K. 2023. Ekosysteemin mahdollisuudet – kuinka niitä voidaan hahmottaa. Laurea-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102728047
Kirjoittajat:
Annukka Korvenranta, Laurea-ammattikorkeakoulu, Emilia Saarelainen, Business Helsinki ja Marjo Kenttälä, Business Helsinki
