Miltä kuulostaisi, jos keskellä Helsinkiä olisi paikka selvittää, miksi suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa? Että kyseinen paikka olisi Suomen onnellisuusmuseo?
Aika moni on sanonut, että idea suomalaisten onnellisuudesta kertovasta museosta kuulostaa mahtavalta.
Idea on lähtöisin Johannes Lassilalta, joka tunnetaan ennen kaikkea tv-sarja- ja elokuvatuotannoistaan, kuten Sorjonen, Estonia ja Helsinki-syndrooma. Nyt hänen museoideansa on etenemässä hyvää kyytiä todellisuudeksi.
Lassila oli nähnyt vajaa vuosi sitten tuttavansa some-päivityksen Tukholman Abba-museosta ja alkanut pohtia, mikseivät suomalaiset ole tehneet jotakin vastaavaa omista saavutuksistaan. Esimerkiksi maailman onnellisimpien kansojen kärkisijoista? Tuolloin ykköspaikka oli tullut seitsemän kertaa, nyt niitä on jo kahdeksan.
Lassila, elokuva- ja tv-sarjojen tuottaja, alkoi ideoida elokuvaihmisenä museota, joka perustuisi tarinallisuuteen.
”Olin tähän mennessä työurallani murhannut ison joukon ihmisiä ja hukuttanut koko laivalastillisen. Nyt oli aika saada elämään iloa ja onnellisuutta’‘, kertoo Lassila.
Lassila kertoi ideastaan Helsingin kaupungille. Hän oli tutustunut Helsinki-syndroomaa tehdessään Business Helsingin erityissuunnittelijaan Taina Seitsaraan, jolta Lassila kertoo saaneensa korvaamatonta apua kuvausjärjestelyissä. Seitsara puolestaan keksi ottaa Lassilan museoidean mukaan vuoden alussa järjestettyyn tapahtumaan (Creativity x Tech x City), jossa esiteltiin haasteita kestävän liiketoiminnan ja kasvun edistämiseksi.
Tilaisuus oli otollinen, sillä Lassila kertoo kasvattaneensa verkostoaan valtavasti. Hän tapasi joukon potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja pääsi jatkamaan ideansa kanssa eteenpäin.
Idea on sittemmin jalostunut. Museon konsepti on valmistumassa, käsikirjoitusvaihe – kuten elokuvaihminen nimittää museon antia – on alkamassa ja sen on tarkoitus olla valmis tämän vuoden lopulla. Parhaillaan ovat meneillään keskustelut yhteistyökumppaneiden kanssa. Varmistuneita kumppaneita on suunnittelun, tekoälyn, tutkimuksen ja sisällön puolella. Mukaan on tarkoitus saada sekä julkisia toimijoita että yrityksiä.
Rahoituskierrokset ovat niin ikään päällä, ja museo on tarkoitus avata vuoden 2027 aikana. Laskelmia tulevista kävijämääristä on tehty ahkerasti ja nähty, että potentiaalia on.
”Sibelius-monumentilla käy vuosittain 500 000–700 000 kävijää vuodessa ja Temppeliaukion kirkossa päivittäin parhaimmillaan 10 000. Onnellisuusmuseo voisi olla monien näiden kävijöiden houkuttelevin vierailukohde”, sanoo Lassila.
Lassila kehuu – pyytämättä – kaupungin sekä erityisesti Business Helsingin ja sen yritysluotsien toimintaa.
”Minulla oli romanttinen mielikuva, kuinka kaupungilla on keskustassa tyhjillään hyviä toimitiloja vaikka kuinka. Näin ei ole. Sain onneksi yritysluotseilta hyvät vinkit kaupallisista välittäjistä, ja muutamaa tilakohdetta olen jo käynyt katsomassa”, Lassila kertoo.
Lassila sai paljon hyödyllistä tietoa kaupungin matkailupäälliköltä Nina Vesteriseltä, samoin kaupunginmuseon palveluvastaavalta Susanna Eskolalta. Kaupungin kulttuurin edistämisen päällikön Veikko Kunnaksen kontaktisuositukset suunnittelun alkumetreillä avasivat ovet museokentän toimijoihin.
”Jopa niin hyvin, että päädyin opiskelemaan alaa Museoliiton koulutuksessa”, Lassila kertoo.
Innostusta ja varmuutta lisäsivät myös tapaamiset Helsingin matkailusäätiön Mikko Leistin ja Helsingin tapahtumasäätiön Stuba Nikulan kanssa. Lassila sanoo, ettei hän tunnista puhetta kaupungin jäykästä byrokratiasta.
Tulevan museon slogan kertoo olennaisimman: Astu museoon ja tule ulos onnellisempana.
Elämysmuseossa on tarkoitus tarjota ”matka onnellisuuteen elämänvaiheittain” ja samalla esitellä suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa. Lassila puhuu wow-elämyksistä ja immersiivisyydestä. Tässä museossa ei katsella tauluja, vaan heti kierroksen alussa kävijä pääsee kokemaan revontulia tuulenvireineen.
Lähtökohta on, että kävijä oppii tekemällä ja kokemalla, mistä suomalainen onnellisuus muodostuu. Museossa tehdään suomalaisia juttuja, mutta mitä, niitä Lassila ei vielä tässä vaiheessa paljasta sen enempää.
Reittejä on kolme, joista yksi suunnitellaan lähinnä matkailijoita, toinen tietoa hakeville ja kolmas perheille.
Museoon kuuluu suomalaista ruokaa tarjoava kahvila-ravintola, ja pienen putiikin valikoima kuratoidaan huolellisesti.
Lassilan usko ideaansa on vankkumaton, sillä muualla maailmassa ollaan hyvin uteliaita saamaan selville, miksi pohjoinen kansa menestyy onnellisuusmittauksissa vuosi toisensa jälkeen parhaiten. Omanlaisensa ennätys oli myös nousu köyhästä maasta hyvin nopeasti maailman rikkaimpien joukkoon.
Lassila tutustui kaupungin järjestämässä 90 Day Finn Digital Creative -pilotissa viime vuonna kanadalaiseen AV-tuottajaan, joka muutti pilotin jälkeen Helsinkiin ja toi tänne myös perheensä. Pilotti räätälöitiin kansainvälisille yritysjohtajille, sarjayrittäjille, sijoittajille ja innovaattoreille. Heille haluttiin näyttää Helsingin edut yrityksen sijaintipaikkana ja sijoituskohteena.
Lassila kysyi uudelta kanadalaiselta tuttavaltaan, mikä sai hänet muuttamaan tänne perheineen.
”Hän vastasi millisekunnissa, että people, ihmiset”, kertoo Lassila.
Lassila on onnellisuuden käsitteeseen sukeltaessaan huomannut, kuinka yksi suomalaisten hyvinvoinninlähde on omanlaisensa huumori, josta hyviä esimerkkejä ovat euroviisuista tutut Lordi, Käärijä ja Kaj.
”Ujo ajatukseni on, että voisimme kehittää onnellisuudestamme henkisen vientituotteen. Toivottavasti muualta tulevat vievät museovierailulta saamansa parhaat oppinsa mukanaan ja tekevät maapallosta paremman paikan”, Lassila lisää.
Uusi haastetilaisuus (CREATIVITY X TECH X CITY) järjestetään 15.5.2025 Sofia Helsingissä, teemana kaupunkiympäristöjen tilaratkaisut. Tapahtuma on osa Euroopan Unionin osarahoittamaa Digital Creative Industries and Beyond -projektia, joka tarjoaa alustan digitaalisten ja luovien alojen yhteistyön ja yhteisluomisen vahvistamiselle.
Taina Seitsara
Projektipäällikkö
Business Helsinki
taina.seitsara@hel.fi
Sinna Marjamaa
Hankeasiantuntija
Business Helsinki
sinna.marjamaa@hel.fi
