Pääkaupunkiseudun isoilla kaupungeilla on Kiertotalot-hankkeessa käynnissä pilotteja, joilla edistetään rakentamisen kiertotaloutta monin käytännönläheisin tavoin.
Kiertotaloilla on aktiivinen kevätkausi käynnissä. Innovaatiohaasteen voittajiksi valitut yritykset pilotoivat nyt käytännössä uusia kiertotalouden ratkaisuja Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.
Espoon kaupungilla on käynnissä kaksi pilottia, joilla edistetään ehjänä purkamista ja rakennusosien uudelleenkäyttöä. Lundén Architecturella on työn alla rakennusosakatalogi, johon kootaan tiedot purettavista rakennuksista ja niiden sisältämistä rakennusosista tietomallimuodossa. Katalogia hyödynnetään monistettavan tyyppirakennuksen, kuten päiväkodin, koulun jätekatoksen tai varaston suunnitteluun. Lundénin kumppaneina pilotissa ovat Make a BIM ja Studio MPRA Arkkitehdit.
Toisessa Espoon pilotissa Ramboll Finland on kerännyt tarkempaa tietoa kolmen purkukohteen kantavien betonirakenteiden uudelleenkäytön mahdollisuuksista. Kyseiset rakenteet ovat merkittäviä päästöjen vähentämisen kannalta. Analyysiä on tehty manuaalisesti rakennuspiirustuksia hyödyntämällä, ja sen rinnalla Ramboll on kehittänyt tekoälypohjaista ratkaisua. Pilotin tavoitteena on kehittää uusia uudelleenkäytön toimintamalleja Espooseen ja jakaa oppeja myös muiden kuntien käyttöön.
– Rakennusosien uudelleenkäytön lisääminen vaatii muutoksia suunnittelu- ja hankintaprosesseihin. Ensimmäisissä työpajoissa pureuduttiin muun muassa rakennusosakatalogin sisältötarpeisiin sekä purku- ja uudiskohteiden suunnitteluprosessin päätöksenteon kohtiin. Molemmissa piloteissa järjestetään toukokuussa toinen työpaja, joissa pääsemme paneutumaan ehjänä purettujen rakennusosien käyttöön uudiskohteissa ja tyyppirakennusten luomiseen, projektipäällikkö Tiia Tuuri Espoon kaupungilta sanoo.
Tuuri kertoo, että työskentelyssä on ollut mukana motivoitunut tiimi Espoon kaupungin Tilapalveluista, jossa on vankkaa osaamista sekä rakenne-, suunnittelu- että rakennuttamispuolelta. Tulokset raportoidaan elokuussa, mutta Tuuri ennakoi jo nyt, että piloteilla on vaikuttavuutta.
– Erityisesti se, että uudelleenkäytön potentiaalia tutkitaan käytännössä purku- ja uudiskohteissa ja kehittämistä tehdään yhdessä hankkeiden asiantuntijoiden kanssa, auttaa viemään tuloksia käytäntöön pilotin jälkeenkin.
Tuuri huomauttaa, että hankkeiden aikataulut ovat pitkiä ja pilotointi on vasta alkusoittoa. Osaamisen kasvu on hänen mukaansa yksi suurimmista pilottien tuomista hyödyistä. Espoon kaupunki on mukana myös Uudenmaan rakennusosapankin pilotoinnissa.
Helsingin kaupunki pilotoi Kiertotaloissa ikkunoiden ja tasolasien uudelleenkäyttöä eteläkorealaisen Ublon ja yrityksen paikallisen edustajan, Lumipallo Consultingin kanssa. Yrityksillä on tarjolla ratkaisu, jolla voidaan parantaa rakennusten tuuletusta.
Pilotti tehdään Helsingin kaupungin asunnot Hekan kohteessa, jossa Ublo kokeilee, miten tuuletusratkaisua sovelletaan olemassa oleviin ikkunoihin. Kokeiltavina ovat ikkunoiden ja ikkunalasien uudelleenkäytön mahdollisuudet.
– Lasien ominaisuudet vaikuttavat leikattavuuteen. Pilotissa päästään kokeilemaan, miten lasien teknistä suorituskykyä voidaan selvittää ja mahdollisesti parantaa vaihtamatta lasia kokonaan uuteen, projektipäällikkö Ronny Rantamäki Helsingin kaupungilta kertoo.
Rantamäen mukaan kokeilun kohteina olevien huoneiden lähtötiedot on kerätty hiilidioksidimittauksilla. Seuraavaksi siirrytään lasin leikkaamiseen ja tuuletusratkaisun asentamiseen. Asennuksen jälkeen hiilidioksidimittaukset jatkuvat, jotta tiedetään, parantuivatko olosuhteet.
Vantaan kaupunki on pilotoinut Ramboll Finlandin kanssa digitaalista työkalua, jolla on määrä tehostaa rakennusten elinkaaritehokasta käyttöä. Työkalu tunnistaa tyhjät tilat, joiden kehittäminen loisi ympäristöön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työkalu ehdottaa tiloihin uusia toimintoja, joista olisi hyötyä, kun huomioidaan myös puutteet palveluverkostossa.
– Olemme keränneet Rambollin kanssa erilaisia paikkatietopohjaisia ja yhteismitallisia aineistoja, joita he voivat hyödyntää analyysissään. Osa aineistoista on luvanvaraista ja osa avointa dataa. On pohdittu, mitkä aineistot ovat olennaisia analyysin kannalta, ja mitkä tuovat lisäarvoa lopputulokseen. Kaupungin työryhmässä jatketaan vielä aiheen työstämistä ja varmistetaan tavoitteiden toteutuminen, projektipäällikkö Marina Niskakoski kertaa.
Niskakoski sanoo, että Myyrmäen alueelta on tunnistettu yksityisten omistamia kiinteistöjä, jotka ovat vajaalla käytöllä. Omistajiin otetaan yhteyttä yhteistyön käynnistämiseksi. Myös viimeiset luvanvaraiset aineistot käydään läpi ennen kuin Ramboll aloittaa aineistojen analysoimisen.
Muista myös nämä:
Espoon kaupunki järjestää yhdessä Rambollin kanssa ontelolaattojen uudelleenkäytön etäkoulutuksen 28.4. Koulutus on suunnattu rakentamisen asiantuntijoille pääkaupunkiseudulla. Lisätietoja: pinja.lehto@espoo.fi
Espoon kaupunki järjestää 8.6. rakentamisen kiertotalouden ratkaisujen esittelypäivän. Tervetuloa mukaan kuulemaan yritysten vähähiilistä rakentamisesta ja kiertotaloutta edistävistä ratkaisuista! Lue lisää ja ilmoittaudu
Kiertotalouden innovaatiohaasteen avoin haku yrityksille on käynnissä Helsingin Postipuistossa. Haku päättyy 4.5.
Kiertotalot-hanke edistää pääkaupunkiseudun rakentamis- ja kiinteistöalan siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Hankkeen tavoitteena on tukea kestävien ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen syntyä sekä edistää olemassa olevan rakennuskannan mahdollisimman tehokasta käyttöä. Tarkoituksena on, että olemassa olevaan rakennuskantaan käytetyt luonnonvarat pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään pidentämällä rakennusten elinkaarta ja edistämällä purkaessa syntyvän materiaalin uudelleenkäyttöä. Hankkeessa ovat mukana Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja HSY. Hankkeen kesto on 1.11.2024–31.10.2026.