Kiertotalot järjestivät maaliskuussa vierailun Werstas Petraamoon, jossa päästiin keskustelemaan ja pohtimaan luonnonmukaisten materiaalien käyttöä rakentamisessa. Miksi kiertotaloudessa tulisi tehostaa luonnonmukaisten materiaalien käyttöä?
Luonnonmukaisten materiaalien käytön tehostaminen pääkaupunkiseudun kiertotaloudessa on tärkeää, koska se tukee kestävää kehitystä ja vähentää ympäristön kuormitusta. Näiden materiaalien hyödyntäminen vähentää raaka-aineiden tarvetta, pienentää hiilijalanjälkeä ja edistää resurssien kiertoa. Pääkaupunkiseudulla, jossa rakennetaan paljon, luonnonmukaisten materiaalien käyttö voi edistää kierrätettävien ja ympäristöystävällisten rakennusratkaisujen syntymistä, vähentäen jätteen määrää ja edistäen hiilineutraalin kaupungin tavoitetta.
Suomi tähtää biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamiseen vuoteen 2035 mennessä, ja tavoitteena on ensisijaisesti arvonlisän nostaminen. Suurin hyöty saadaan korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla korkean jalostusasteen biotalouden alalla.
Pääkaupunkiseudulla biotalouden suurimpia hyödyntämispotentiaaleja löytyy luonnonmukaisten materiaalien uudelleenkäytössä sekä paikallisten raaka-aineiden paremmassa hyödyntämisessä ja Kiertotalot-hankkeen yhtenä tavoitteena onkin edistää innovaatio- ja liiketoimintaa tällä alalla.
Maaliskuussa Kiertotalot vieraili Werstas Petraamossa, Helsingin Roihupellossa. Kyseessä on pääkaupunkiseudulla sijaitseva luovan alan ja kestävän kehityksen keskus, jossa yhdistetään innovatiivinen suunnittelu, ekologiset rakennusmateriaalit ja kiertotalouden periaatteet. Se tarjoaa tiloja ja resursseja muun muassa rakennusalan ammattilaisille, tutkijoille ja yrityksille, jotka kehittävät ympäristöystävällisiä ratkaisuja.
Vierailun tarkoituksena oli tarjota osallistujille mahdollisuus syventää osaamistaan ekologisessa rakentamisessa ja verkostoitua muiden yritysten ja asiantuntijoiden kanssa, jotka toimivat samassa ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen kentässä.
Perustaja Petra Wallace (Petra Wallace restaurointi ja maalaus) kertoi Werstas Petraamon olevan luonnonmukaisten materiaalien kanssa toimivien yritysten yhteisö, yhteinen esittelytila ja työpaja. Yhteisö on avoin uusille jäsenille, mutta jäseneksi pääsy vaatii läpinäkyvyyttä tuotteiden ja toimintatapojen suhteen.
Esillä olevien tuotteiden raaka-aineina toimivat olki, puu, savi, kalkki ja luonnon pigmentit tuotteissa, jotka kattavat mm. rakennusten runkomoduulit, rakennuslevyt, maalit, kaakelit sekä kalkki- ja savirappaukset ja näitä tuotteita yhdistää se, että kaikki ovat täysin tai ainakin osittain hengittäviä, ja toimivat siten hyvin yhdessä.
Tuotteitaan ja palveluitaan esitelleet yritykset olivat Petra Wallace (Maalarimestari & Restaurointimestari), Hiil, UKU-Pure Earth Savi- ja kalkkilaastien valmistaja, Rouhis Savi- ja kalkkirappaustyöt, Eco Panel olkilevyt ja eristeet, EcoCocon Straw Wall System, Suomen Luonnonmaalit (ekomaalikauppa) ja Hiil (Ekologiset hiilletyt puumateriaalit rakentamiseen).
Luonnonmukaisten materiaalien yhtenä etuna on niiden haitta-aineettomuus ja täten niiden tarjoamat hyödyt niiden kanssa työskenteleville, sekä tiloissa oleskeleville niin terveys kuin hyvinvointikin huomioiden. Materiaalit hengittävät ja jakavat kosteutta tasaisesti, joten niillä sanotaan myös olevan positiivinen vaikutus vireystilaan. Haitta-aineille herkistyneille luonnonmateriaalit tarjoavat mahdollisuuksia ja ovat usein ainoa vaihtoehto.
Uudelleenkäytön suurimmat mahdollisuudet löytyvät puumateriaaleista, joista helpoimpana ne, joita ei ole määritelty rakennustuotteiksi, esim. kuten muottilaudat, jotka eivät vaadi kelpoisuuden osoittamista. Teollisen tason käsittelyyn ottamisessa haasteena ovat purkupuun vaihtelevat koot, hajautunut keräys ja pienet volyymit sekä energiana polton hyvä hinta ja olemassa olevien prosessien käytön yksinkertaisuus. Uudelleenkäytön mahdollisuudet ovat kuitenkin suuret, ja esim. rakennusyritysten uudelleenkäyttötavoitteiden saavuttamiseksi puumateriaalit tarjoavat hyvän tuoteryhmän.
”Useiden luonnonmukaisiin materiaaleihin pohjautuvien rakennustuotteiden osalta olisi tärkeää huomioida kokonaisuuden kustannukset, vertailu tuotteittain esim. kipsilevyä vastaan ei aina ole tarkoituksenmukaista. Nämä tuotteet nähdään yleensä taloudellisimpina, jos ottaa elinkaarikustannukset ja asennusprosessit huomioon. Olisi tärkeää voida myydä luonnonmukaisia materiaaleja myös kustannustehokkaana ja yhtenä vaihtoehtona muiden rakennustuotteiden mukana. Käytettävyyden kannalta olisi myös tärkeää saada tuotteet laajasti mallinnettua digitaalisesti suunnitteluohjelmiin ja BIM-malleihin.” – Ronny Rantamäki
Hankkeessamme haluamme osaltamme toteuttaa pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla luonnonmukaisten materiaalien ja niiden uudelleenkäytön hyödyt näkyvät myös esim. niiden käytettävyyden kannalta, taloudellisuus rakennuksen koko elinkaari huomioiden ja mahdollisten terveysvaikutusten osalta.
Hanke on rakennettu yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa, ja se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää ja testata kiertotalouden mukaisia innovaatioita. Yhteistyöverkostosta haluamme rakentaa laajan, ja siihen kuuluvat muun muassa alueelliset kiinteistönomistajat, rakennusliikkeet, materiaalitoimittajat sekä kiertotalouden asiantuntijat. Kiertotaloissa haluamme edistää seudullisia käytäntöjä, verkostoja sekä muita yhteistyömuotoja helpottamaan yritysten ja kaupunkien välistä yhteistyötä rakentamisen kiertotaloudessa. Tätä tavoitetta lähdimme toteuttamaan heti Kiertotalojen ensimmäisessä tilaisuudessa helmikuussa. Paikan päälle kokoontui monen alan asiantuntijoita, kuten insinöörejä, arkkitehteja, vastuullisuusjohtajia ja haitta-ainetutkijoita. Yksi keskeisistä keskustelunaiheista oli tasolasien uusiokäyttö ja kierrättäminen turvallisesti. Usein tasolasit saattavat sisältää haitta-aineita kuten PCB:tä ja niiden uusiokäyttö täytyy suunnitella erittäin huolellisesti ja harkitusti, esimerkiksi vähemmän vaativissa ympäristöissä, kuten ei-lämmitetyissä tiloissa tai ulkomaille vientiin.
Castellum-yrityksen edustaja Elmeri Nordenswan jakoi kokemuksiaan lasiseinien uudelleenkäytöstä ja haasteista, kuten yli kymmenen vuoden ikäisten lasiväliseinien desibelivaatimusten täyttämisestä. Vaikka lasit voidaan purkaa ja käyttää uudelleen, logistiikkahaasteet ja kysymykset siitä, kuka ostaa puretut osat, nousivat esiin. Keskustelua herätti myös kysymys siitä, voisiko kuntasektori tukea enemmän käytännön toteutuksessa ja miten kiertotalouden periaatteet voitaisiin paremmin liittää rakennusprojekteihin.
