Luovasta osaamisesta uutta kasvua pääkaupunkiseudulle

Digital Creative Industries and Beyond -hankkeessa (myöhemmin DCIB) Helsingin kaupunki on vahvistanut luovien alojen yritysten liiketoimintaosaamista, avannut kansainvälisiä verkostoja ja kokeillut uusia tapoja yhdistää luovuus, teknologia ja kaupunkikehitys. Hankkeen aikana syntyneet yritykset, yhteistyöverkostot ja toimintamallit osoittavat, miten luovien alojen osaamisesta voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa ja kasvua.

Kuva: Svante Gullichsen

Luovat alat osana Helsingin kasvua ja uudistumista

Luovat alat ovat tärkeä osa Helsingin elinkeinoelämää ja kaupungin tulevaisuuden kasvua. Uudet teknologiat, digitalisaatio ja eri alojen yhteistyö avaavat yrityksille mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Ideoiden vieminen markkinoille vaatii kuitenkin myös liiketoimintaosaamista, rahoitusta ja oikeanlaisia verkostoja.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 luovat alat on nostettu yhdeksi kaupungin viidestä kasvualasta. Helsinki haluaa vauhdittaa alan yritysten kasvua ja uuden liiketoiminnan syntymistä sekä edistää luovan osaamisen ja teknologian yhdistämistä.

Näitä tavoitteita tukee myös loppuvuodesta 2023 käynnistynyt Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke, jossa Helsinki on kehittänyt luovien alojen yrityksille suunnattuja palveluita, edistänyt kansainvälistymistä ja luonut mahdollisuuksia eri toimialojen väliselle yhteistyölle. Toiminta on suunnattu erityisesti pienille ja alkuvaiheen yrityksille sekä freelancereille.

Helsingille luovat alat ovat paitsi oma kasvualansa myös muiden toimialojen uudistumisen mahdollistaja. Luovien alojen osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi teknologisten ratkaisujen, uusien palveluiden ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. Samalla yritysten kasvu luo edellytyksiä uusille innovaatioille, investoinneille ja työpaikoille.

 

Digital Creative Industries and Beyond -hanke pähkinänkuoressa

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa digitaalisten luovien alojen yritysten liiketoimintaosaamista, kansainvälistä kasvua ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä.

Toteutusaika: 1.11.2023 –30.11.2026

Toteuttajat: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki ja Aalto-yliopisto 

Rahoitus: Euroopan unionin osarahoittama hanke (EAKR), HEVinnovations-ohjelman hankeportfolio

Kohderyhmä: Digitaalisten luovien alojen yritykset ja freelancerit, erityisesti audiovisuaaliselta alalta, audioalalta, pelialalta ja laajennetun todellisuuden (XR) alalta.

Helsingin toteutuksen painopisteet

  • Yritysneuvonta ja liiketoimintaosaaminen

  • Kansainvälistyminen ja kasvu

  • Toimialarajat ylittävä innovaatiotoiminta

Kasvun mahdollisuuksia luovien alojen yrityksille

Helsingin toteutus rakentui kolmen toisiaan täydentävän kokonaisuuden ympärille: luovien alojen yritysneuvonnan vahvistamiseen, kansainvälistymisen edistämiseen sekä luovuuden, teknologian ja muiden toimialojen välisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen.

Toiminnan lähtökohtana oli vastata digitaalisten luovien alojen yritysten tunnistettuihin tarpeisiin ja rakentaa käytännön mahdollisuuksia kasvuun. Yrityksille tarjottiin asiantuntijatukea ja mentorointia, järjestettiin kansainvälistymistä tukevia tapahtumia ja koulutuksia sekä luotiin kohtaamisia, joissa yritykset pääsivät kehittämään ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Keskeistä oli myös Helsingin kaupungin rooli yhteistyön mahdollistajana. Kaupunki pystyi yhdistämään yrityspalveluiden asiantuntemusta, kansainvälisiä verkostoja ja omia kehittämistarpeitaan luovien alojen osaamiseen. Näin hanke tarjosi yrityksille paitsi tietoa ja neuvontaa myös tilaisuuksia tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Luovien alojen yritysneuvontaa ja liiketoimintaosaamista vahvistamassa

Luovien alojen yrityksissä syntyy uusia ideoita, sisältöjä ja teknologisia ratkaisuja, mutta niiden kehittäminen kannattavaksi liiketoiminnaksi edellyttää usein monipuolista osaamista. Erityisesti pienille yrityksille ja freelancereille liiketoiminnan suunnittelu, rahoituksen hakeminen ja kansainvälistyminen voivat olla haastavia ilman oikeanlaista asiantuntijatukea.

Helsingin kaupungin keskeisenä tavoitteena DCIB-hankkeessa oli kehittää luovien alojen erityispiirteet huomioivia yritysneuvontapalveluita ja vahvistaa yritysten mahdollisuuksia saada tukea toimintansa eri vaiheissa. Palveluita kehitettiin yhteistyössä Business Helsingin yritysneuvonnan kanssa, ja ne suunnattiin erityisesti pienille ja alkuvaiheen yrityksille sekä freelancereille.

Asiantuntijaverkosto tukemassa yritysten kasvua

Hankkeen aikana rakennettiin luovien alojen asiantuntija- ja mentoriverkosto, jonka kautta yrityksille tarjottiin maksutonta neuvontaa ja sparrausta. Asiantuntijoiden osaaminen kattoi muun muassa liiketoiminnan kehittämisen, rahoituksen, kansainvälistymisen sekä uusien projektien ja innovaatioiden edistämisen.

Verkoston tavoitteena oli tuoda yritysten saataville sellaista erityisosaamista, jota yleisissä yrityspalveluissa ei aina ole mahdollista tarjota. Samalla vahvistettiin Business Helsingin valmiuksia tunnistaa luovien alojen yritysten tarpeita ja ohjata niitä sopivien palveluiden ja asiantuntijoiden pariin.

Yritysten rahoitusosaamista kehitettiin myös keväällä 2025 järjestetyillä rahoitusneuvontaklinikoilla, joissa keskityttiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen mahdollisuuksiin. Klinikoiden tavoitteena oli auttaa yrityksiä tunnistamaan sopivia rahoitusinstrumentteja ja kehittämään hankkeitaan rahoituskelpoisiksi.

Asiantuntijaverkoston toimintaa tuettiin erilaisilla tapaamisilla, työpajoilla ja verkostoitumistilaisuuksilla. Lisäksi Brain Bites -alustalle perustettiin Creativity x Tech x City -ryhmä, jonka avulla kokeiltiin digitaalisen verkostoitumisen ja mentoroinnin mahdollisuuksia.

Ideoista kohti uutta yritystoimintaa

Yritysneuvonnan merkitys näkyi myös konkreettisissa kehittämisprojekteissa. Hankkeessa tarjottiin sparrausta esimerkiksi sellaisille toimijoille, joiden mentorointi tuki uuden yrityksen perustamista ja innovaation jatkokehittämistä.

Myös Helsinkiin suunnitteilla oleva Onnellisuusmuseo hyödynsi hankkeen kautta syntyneitä asiantuntijakontakteja ja verkostoja. Museohankkeen kehityspolku osoittaa, miten oikea-aikainen neuvonta ja yhteistyökumppanien löytäminen voivat tukea uuden liiketoimintakonseptin etenemistä.

Helsingin näkökulmasta yritysneuvonnan kehittämisen keskeinen anti on ollut luovien alojen erityistarpeita koskevan ymmärryksen vahvistuminen. Hankkeen aikana kokeillut palvelut ja yhteistyömallit ovat tarjonneet kokemuksia siitä, miten kaupungin yrityspalvelut voivat tukea alan yrityksiä entistä kohdennetummin.

Samalla on vahvistunut ajatus siitä, että yritysten kasvun tukeminen edellyttää neuvonnan lisäksi verkostoja, uusia yhteistyömahdollisuuksia ja yhteyksiä kaupungin laajempaan innovaatioekosysteemiin.

Helsingistä kansainvälisille markkinoille ja maailmalta Helsinkiin

Kansainväliset markkinat ovat monille digitaalisten luovien alojen yrityksille kasvun keskeinen edellytys. Esimerkiksi audiovisuaalisella alalla, pelialalla ja digitaalisissa sisältöpalveluissa tuotteita ja palveluita kehitetään usein jo lähtökohtaisesti kansainvälisille yleisöille.

Kansainvälistyminen vaatii kuitenkin muutakin kuin kiinnostavan tuotteen tai palvelun. Yritykset tarvitsevat verkostoja, markkinatuntemusta, rahoitusta ja mahdollisuuksia kohdata kansainvälisiä kumppaneita.

DCIB-hankkeessa Helsinki edisti kansainvälistymistä kahdesta suunnasta: tukemalla paikallisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille ja houkuttelemalla kansainvälisiä yrittäjiä tutustumaan Helsingin yritys- ja innovaatioympäristöön.

90 Day Finn toi kansainvälisiä luovien alojen yrittäjiä Helsinkiin

Yksi hankkeen kansainvälistymistoiminnan keskeisistä kokeiluista oli yhteistyössä Helsinki Partnersin kanssa toteutettu 90 Day Finn Digital Creative -pilotti. Ohjelma tarjosi kansainvälisille digitaalisten luovien alojen yrittäjille mahdollisuuden tutustua Helsingin yritysekosysteemiin, rakentaa verkostoja ja kehittää liiketoimintaansa suomalaisessa toimintaympäristössä.

Pilottiin osallistui kolme yrittäjää Kanadasta, Meksikosta ja Isosta-Britanniasta. Ohjelman aikana osallistujat tutustuivat paikallisiin yrityksiin, tutkimusorganisaatioihin ja startup-ekosysteemin toimijoihin 15 yritysvierailun ja kahdeksan ekosysteemitilaisuuden kautta.

Yksi osallistujista oli elokuvaohjauksen, visuaalisten tehosteiden ja animaation parissa työskentelevä Diego Vazquez Lozano, Detachment East Ltd ja Art Bnkerin perustaja. Diegolle ohjelma tarjosi mahdollisuuden syventyä suomalaiseen yritysekosysteemiin, kehittää omaa osaamistaan ja rakentaa uusia ammatillisia kontakteja.

Hänen kokemuksissaan Helsinki näyttäytyi kaupunkina, jossa luovuus ja teknologia kulkevat käsi kädessä ja jossa yhteisöllisyys on tärkeä osa toimintaympäristöä. Ohjelma tarjosi mahdollisuuden tutustua sekä suomalaiseen yrityskulttuuriin että Helsingin arkeen.

Pilotilla oli myös konkreettisia tuloksia: sen myötä Helsinkiin perustettiin kaksi uutta yritystä ja pääkaupunkiseudulle syntyi useita työpaikkoja (artikkelia täydennetään myöhemmin tarkempien lukujen osalta). Tulokset havainnollistavat, millaisia elinkeinovaikutuksia kansainvälisten yrittäjien kytkeminen paikalliseen yritysekosysteemiin voi synnyttää.

SHINE Showcase avasi yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia

90 Day Finn -pilotin jälkeen kansainvälistymistoimintaa kehitettiin laajemmaksi kokonaisuudeksi, jossa korostuivat tapahtumat, koulutukset, asiantuntijaverkostot ja yritysten väliset kohtaamiset.

Yksi esimerkki tästä oli syyskuussa 2025 Helsingin Vanhan Raatihuoneen Empiresalissa järjestetty SHINE Showcase. Tapahtuma toi yhteen luovien alojen kasvuhakuisia yrityksiä, sijoittajia, rahoittajia ja kansainvälisiä asiantuntijoita.

Tapahtumassa yritykset pääsivät esittelemään liiketoimintaideoitaan, saamaan palautetta ja rakentamaan yhteyksiä kasvun ja kansainvälistymisen kannalta tärkeisiin toimijoihin. Mukana oli yrityksiä muun muassa audiovisuaaliselta alalta, musiikista, pelialalta, XR-teknologiasta, muodista ja muilta luovilta aloilta.

Pitchausten rinnalla keskeisessä roolissa olivat henkilökohtaiset tapaamiset ja asiantuntijasparraus. Yritykset saivat mahdollisuuden keskustella esimerkiksi rahoituksesta, markkinoinnista, brändäyksestä ja liiketoiminnan kehittämisestä kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Mukana olivat muun muassa Business Finland, ruotsalainen FrameSage ja Finnish Business Angels Network (FiBAN).

SHINE Showcase tarjosi yrityksille mahdollisuuden tehdä osaamistaan ja kasvupotentiaaliaan näkyväksi sekä rakentaa kontakteja, jotka voivat myöhemmin johtaa uusiin yhteistyöhankkeisiin tai liiketoimintamahdollisuuksiin.

Kansainvälistä osaamista, yhteistyötä ja verkostoja

Helsingin kansainvälistymistoimintaan kuului myös useita muita tapahtumia ja koulutuksia, joiden tavoitteena oli vahvistaa luovien alojen yritysten valmiuksia toimia kansainvälisillä markkinoilla.

Helsinki Music Week Talks ja Script Summit kokosivat yhteen alan ammattilaisia keskustelemaan kansainvälisestä liiketoiminnasta, rahoituksesta ja uusista yhteistyömahdollisuuksista. Nordic Script -työpajassa, Transmedia Masterclass -koulutuksissa ja Design Sprint -kokonaisuudessa puolestaan keskityttiin sisältöjen, osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Audiovisuaalisen alan festivaaleihin liittyvissä työpajoissa ja keskusteluissa tarkasteltiin myös kansainvälisten ammattilaisverkostojen ja yhteistyöalustojen kehittämistä.

Hankkeen aikana muodostui lisäksi yhdeksän av-yrityksen delegaatio Japaniin suuntautuvalle vienti- ja verkostoitumismatkalle, jonka yritykset kokivat erittäin onnistuneeksi ja hyödylliseksi. Keskeisiksi hyödyiksi nousivat uudet, relevantit kontaktit ja ymmärrys Japanin alan toimintatavoista. Onnistumista tukivat huolellisesti kuratoitu ohjelma, kasvokkaiset kohtaamiset ja vahva paikallinen kumppani. Vaikutukset rakentuvat pitkällä aikavälillä, mutta jatkotoimet sekä yhteistuotanto- ja levitysmahdollisuudet ovat jo konkretisoitumassa.

Kansainvälistä kasvua tukemassa – pitchausosaamista ja uusia verkostoja

Hankkeen loppuvaiheessa kansainvälistymistä on tuettu myös uusilla toimenpiteillä, joissa korostuvat yritysten valmiudet esitellä liiketoimintaansa kansainvälisille kumppaneille sekä mahdollisuudet verkostoitua kasvun kannalta tärkeiden asiantuntijoiden ja muiden yritysten kanssa.

Pitching for Global Markets on EIT Culture & Creativityn toteuttama valmennusohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa luovien alojen yritysten kansainvälistymisvalmiuksia. Ohjelmassa yritykset kehittävät kykyään esitellä tuotteitaan, palveluitaan ja liiketoimintansa kasvupotentiaalia vakuuttavasti kansainvälisille sijoittajille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Englanninkielisessä valmennuksessa keskitytään erityisesti yritysten arvolupauksen kirkastamiseen, kasvutarinan rakentamiseen ja pitchausosaamisen kehittämiseen. Käytännön harjoitukset ja asiantuntijapalaute auttavat osallistujia tunnistamaan oman liiketoimintansa vahvuuksia ja viestimään niistä erilaisille kansainvälisille kohderyhmille. Tavoitteena on vahvistaa yritysten valmiuksia tarttua uusiin markkina-, kumppanuus- ja rahoitusmahdollisuuksiin.

Kansainvälisen kasvun teemoja nostetiin esiin myös SHINE x Digital Creative Industries and Beyond -tilaisuudessa, joka kokosi yhteen kasvuhakuisia luovien ja digitaalisten alojen yrityksiä sekä alan asiantuntijoita. Tapahtuman ohjelmaan kuului kansainvälisen asiantuntijan Safa Sharifin puheenvuoro luovien alojen liiketoiminnasta ja kasvusta sekä keskustelua kansainvälistymisen mahdollisuuksista.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Helsingin luovien alojen kasvuohjelmaa sekä yrityksille tarjolla olevia mahdollisuuksia Sisu Factory Global Growth -hankkeen kautta. Verkostoitumiselle varattu aika tarjosi yrityksille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia, löytää uusia kontakteja ja tutustua kasvua tukeviin palveluihin.

Molemmat toimenpiteet täydentävät hankkeen aiempaa kansainvälistymistyötä. Ne vahvistavat yritysten valmiuksia hyödyntää kansainvälisiä kohtaamisia ja tuovat samalla näkyväksi Helsingissä tarjolla olevia kasvun tukipalveluita. Kaupungin elinkeinokehittämisen näkökulmasta kyse on yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisesta ja siitä, että lupaavilla luovien alojen yrityksillä olisi entistä paremmat edellytykset löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja markkinoita.

Helsingin näkökulmasta kansainvälistymistyön keskeinen merkitys on ollut yritysten kansainvälisten verkostojen vahvistaminen sekä uusien toimintatapojen kokeileminen. Kansainvälisten osaajien ja yritysten houkutteleminen Helsinkiin tukee kaupungin yritysekosysteemin kehittymistä, kun taas paikallisten yritysten kansainvälistyminen voi luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle, investoinneille ja työpaikoille.

Luovuus, teknologia ja kaupunkikehitys kohtaavat

Miten tyhjillään olevasta päiväkodista voisi syntyä uudenlainen kohtaamispaikka kaupunkilaisille? Voisiko Helsingin keskustan näyteikkunoista rakentua elämyksellinen reitti, jossa yhdistyvät taide, teknologia ja kaupunkitila? Entä miten virtuaalitodellisuus ja pelillistäminen voisivat auttaa kertomaan suomalaisen onnellisuuden tarinaa?

Tällaisia kysymyksiä ratkottiin Creativity x Tech x City -haastetapahtumissa, joissa luovien alojen osaajat, teknologiayritykset, startupit, korkeakoulut ja kaupunkiorganisaatiot kohtasivat yhteisten kehittämishaasteiden äärellä.

Helsingin kaupungin DCIB-hankkeessa kehittämän tapahtumakonseptin tavoitteena oli tuoda luovien alojen innovaatiopotentiaali osaksi laajempaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä synnyttää uusia yhteistyömahdollisuuksia ja liiketoimintaideoita toimialarajojen yli.

Todelliset kehittämishaasteet yhteisen ideoinnin lähtökohtana

Vuonna 2025 Creativity x Tech x City -haastetapahtumia järjestettiin kahdesti, tammikuussa ja toukokuussa. Tapahtumien keskiössä olivat yritysten ja kaupunkien esittämät todelliset kehittämishaasteet, joihin osallistujat etsivät ratkaisuja fasilitoiduissa työpajoissa. Yhteensä työskentelyn lähtökohtana oli kahdeksan erilaista kehittämishaastetta.

Yhdessä Helsingin kaupungin esittämässä haasteessa etsittiin uusia käyttötarkoituksia Pitäjänmäessä sijaitsevalle, vuonna 1925 rakennetulle entiselle päiväkodille. Tavoitteena oli pohtia, miten rakennuksesta voisi kehittyä luovuutta, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä tukeva kohtaamispaikka. Voisiko rakennus toimia esimerkiksi työtilana, kahvilana tai tapahtumapaikkana ja samalla rikastuttaa ympäröivän naapuruston elämää?

Toisessa haasteessa tarkasteltiin Helsingin ydinkeskustan elävöittämistä uuden teknologian ja luovien sisältöjen avulla. Helsinki City Markkinointi ry esittämässä haasteessa etsittiin konseptia, jossa näyteikkunoista ja liiketiloista muodostuisi kaupunkilaisille avoin elämyksellinen reitti.

Valoa, ääntä, liikettä ja interaktiivisia sisältöjä hyödyntävä kokonaisuus voisi houkutella ihmisiä tutustumaan keskustaan uudella tavalla ja tarjota samalla uusia mahdollisuuksia kaupunkitilan ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Haasteet havainnollistivat, miten luovien alojen osaamista voidaan hyödyntää kaupunkikehityksessä, palvelumuotoilussa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa. Tapahtumissa syntyneet ideat dokumentoitiin ja välitettiin haasteiden omistajille, ja osa niistä eteni jatkotyöpajoihin sekä yritysten ja kaupunkiorganisaatioiden välisiin keskusteluihin.

Onnellisuusmuseo – ideasta kohti uudenlaista elämyskonseptia

Miksi Suomi on vuodesta toiseen maailman onnellisimpien maiden joukossa, vaikka suomalaiset itse suhtautuvat onnellisuuteensa usein varsin vaatimattomasti?

Tämän ristiriidan ympärille elokuvatuottaja Johannes Lassila lähti rakentamaan ajatusta uudenlaisesta museosta, jossa suomalaisen onnellisuuden taustalla olevia tekijöitä avataan tarinallisuuden, tutkimustiedon ja elämyksellisen teknologian avulla.

Helsingin keskustaan suunnitteilla oleva Onnellisuusmuseo yhdistää luovaa sisällöntuotantoa, tutkimusta ja teknologisia ratkaisuja. Perinteisen näyttelykokemuksen sijaan tavoitteena on rakentaa osallistava elämys, jossa kävijät pääsevät tutustumaan suomalaisen onnellisuuden taustalla oleviin elämäntapoihin, yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja arjen valintoihin. Museon suunnittelussa on tarkasteltu esimerkiksi virtuaalitodellisuuden, pelillistämisen ja moniaististen installaatioiden mahdollisuuksia.

Museohanke sai uutta vauhtia tammikuussa 2025 järjestetyssä Creativity x Tech x City -tapahtumassa, jossa Lassila esitteli ideansa luovien alojen, teknologian ja kaupunkikehityksen toimijoille. Tapahtuman jälkeen hanke eteni aktiiviseen verkostojen rakentamiseen ja konseptin jatkokehittämiseen. Lassilan mukaan hän kävi noin 70 tapaamista muun muassa tutkijoiden, rahoittajien, kaupunkitoimijoiden sekä matkailu- ja luovien alojen asiantuntijoiden kanssa.

DCIB-hankkeen ja Business Helsingin kautta syntyneillä kontakteilla ja asiantuntijatuella oli tärkeä rooli idean etenemisessä. Hankkeen projektipäällikkö Taina Seitsara auttoi Lassilaa löytämään yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita, joiden kanssa museokonseptia voitiin kehittää eteenpäin.

Yhteistyön ja jatkokehittämisen myötä museohanke eteni myös konkreettiseksi yritystoiminnaksi, kun Lassila perusti Oy Suomen onnellisuusmuseo AB. Hankkeen ympärille koottiin monialainen asiantuntijatiimi, jossa yhdistyvät audiovisuaalinen tarinankerronta, onnellisuustutkimus ja talousosaaminen. Museon elämyksellisestä kokonaisuudesta vastaa muun muassa käsikirjoittaja ja ohjaaja Miikko Oikkonen, ja tutkimuksellista näkökulmaa tuo onnellisuustutkija Jennifer de Paola.

Onnellisuusmuseon kehityspolku havainnollistaa, miten luovien alojen ideat voivat edetä kohti uutta liiketoimintaa, kun niiden ympärille rakentuu oikeanlaista osaamista, yhteistyötä ja asiantuntijatukea.

Helsingin kaupungin näkökulmasta esimerkki osoittaa, miten tapahtumien, yritysneuvonnan ja verkostojen yhdistäminen voi tukea uusien konseptien kehittämistä ja luoda edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle.

Uusia yhteistyömahdollisuuksia peli- ja audiovisuaalisille aloille

Monialaista yhteistyötä edistettiin myös marraskuussa 2025 järjestetyssä Matching Games & AV -tilaisuudessa, joka toi yhteen peli- ja audiovisuaalisen alan toimijoita.

Yhteistyössä Metropolian, Espoon GameLabin ja HEVinnovations-ohjelman kanssa toteutetussa tilaisuudessa yritykset esittelivät toimintaansa, tunnistivat yhteistyömahdollisuuksia ja käynnistivät keskusteluja mahdollisista yhteisistä sisältö- ja kehityshankkeista.

Osallistujapalautteen perusteella tapahtuma mahdollisti uusia kontakteja ja madalsi kynnystä peli- ja AV-alojen väliseen yhteistyöhön.

Helsingin näkökulmasta työpaketin keskeinen anti on ollut uudenlaisten yhteistyörakenteiden ja yhteiskehittämisen käytäntöjen kokeileminen. Creativity x Tech x City -konsepti on tarjonnut käytännön kokemuksia siitä, miten kaupunki voi toimia innovaatioiden mahdollistajana yhdistämällä erilaisia toimijoita, osaamista ja kehittämistarpeita.

Samalla luovien alojen yrityksille on avautunut mahdollisuuksia tunnistaa uusia asiakastarpeita ja soveltaa osaamistaan uusilla toimialoilla.

Hankkeen vaikutukset ja opit Helsingin elinkeinokehittämiselle

Digital Creative Industries and Beyond -hanke on tarjonnut Helsingille mahdollisuuden kehittää luovien alojen yritysten kasvua tukevia palveluita, kokeilla uusia yhteistyömuotoja ja vahvistaa kaupungin yhteyksiä luovien alojen yritysekosysteemiin.

Yksi keskeisistä opeista on ollut, että luovien alojen yritykset tarvitsevat kasvunsa tueksi paitsi liiketoimintaosaamista ja rahoitusneuvontaa myös mahdollisuuksia löytää oikeita yhteistyökumppaneita ja päästä mukaan uusiin kehittämisympäristöihin.

Yritysneuvonnan kehittäminen, asiantuntija- ja mentoriverkoston rakentaminen sekä erilaiset kohtaamiset ovat vahvistaneet Helsingin valmiuksia vastata alan erityisiin tarpeisiin. Hankkeen aikana saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää kaupungin yrityspalveluiden jatkokehittämisessä sekä luovien alojen työllisyyspalveluiden kehittämisessä. Lisäksi hankkeen monipuolisen toimenpiteiden kautta on syntynyt myös Helsingin kaupungin luovien alojen kasvuverkosto.

Hanke on myös havainnollistanut, että luovien alojen potentiaali ulottuu niiden perinteisiä toimialarajoja laajemmalle. Luovaa osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkitilan kehittämisessä, uusissa palvelukonsepteissa ja teknologiapohjaisten elämysten rakentamisessa.

Kansainvälistymisen näkökulmasta hanke on tuonut uusia yhteyksiä sekä Helsinkiin suuntautuville kansainvälisille yrittäjille että maailmalle kasvua tavoitteleville paikallisille yrityksille. Kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja yritysten kasvuedellytysten vahvistaminen tukevat samalla kaupungin elinvoimaa ja houkuttelevuutta.

Hankkeen merkitys ei siten rajoitu yksittäisiin tapahtumiin tai yritysten saamaan tukeen. Sen aikana on kertynyt kokemuksia, osaamista ja yhteistyösuhteita, joita voidaan hyödyntää luovien alojen elinkeinokehittämisessä myös tulevaisuudessa.

Luovat alat Helsingin strategisena kasvualana

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 luovat alat on nostettu yhdeksi kaupungin viidestä kasvualasta. Kaupungin tavoitteena on vahvistaa yritysten kasvua, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä luoda edellytyksiä uusien yritysten, tuotteiden ja palveluiden syntymiselle.

DCIB-hankkeen aikana toteutetut toimenpiteet tukevat näitä tavoitteita käytännön tasolla. Yritysneuvonta on vahvistanut yritysten liiketoimintaosaamista, kansainvälistymistoiminta on avannut uusia verkostoja ja monialainen yhteiskehittäminen on tuonut luovien alojen osaamista uusien liiketoimintamahdollisuuksien äärelle.

Erityisen tärkeää on ollut luovien alojen tarkasteleminen paitsi omana toimialanaan myös muiden alojen uudistumisen mahdollistajana. Tämä näkökulma tarjoaa Helsingille mahdollisuuksia kehittää elinkeinoelämän monipuolisuutta ja vahvistaa kaupungin innovaatioekosysteemiä.

Kehittämistyö jatkuu uusissa kokonaisuuksissa

Helsingissä luovien alojen kasvua ja yhteistyötä vahvistetaan myös uusien kehittämiskokonaisuuksien kautta.

Crea+Tech Growth Lab -hanke tuo yhteen luovien alojen yrityksiä, teknologiayrityksiä sekä tutkimus- ja korkeakoulutoimijoita. Tavoitteena on synnyttää uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamahdollisuuksia yhdistämällä eri alojen osaamista.

Creative Urban Experience Lab – Kaupunkikokemukset -hanke puolestaan rakentaa kaupunkikokemusten kokeiluympäristöä, jossa luovien alojen yritykset voivat kehittää ja testata ratkaisujaan kaupunkien tunnistamiin haasteisiin.

Nämä kehittämiskokonaisuudet jatkavat samaa laajempaa tavoitetta, jota DCIB-hankkeessa on edistetty: luovan osaamisen hyödyntämistä uusien innovaatioiden, liiketoiminnan ja kasvun mahdollistajana.

Kasvua syntyy yhteistyöstä

Luovien alojen tulevaisuus rakentuu uusista teknologioista, osaamisesta ja kyvystä yhdistää erilaisia näkökulmia. Yrityksille tämä voi tarkoittaa uusia asiakkaita, kumppaneita ja kansainvälisiä markkinoita. Kaupungille se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa elinkeinoelämän monipuolisuutta ja kehittää Helsinkiä houkuttelevana ympäristönä uusille yrityksille ja innovaatioille.

DCIB-hankkeen kokemukset osoittavat, että luovien alojen kasvun edellytyksiä syntyy siellä, missä ideat, osaajat ja mahdollisuudet kohtaavat. Helsingin tehtävänä on jatkossakin mahdollistaa näitä kohtaamisia ja rakentaa ympäristöä, jossa luovasta osaamisesta voi kehittyä kestävää liiketoimintaa ja kansainvälistä kasvua.

Hanketiedot

Digital Creative Industries and Beyond

Euroopan unionin osarahoittama hanke, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa digitaalisten luovien alojen yritysten liiketoimintaosaamista, kansainvälistymistä ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä.

Toteuttajat: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto

Kesto: 1.11.2023-30.11.2026

Budjetti: 1 026 630 € EAKR: 615 969 € (Helsingin kaupungin toteutuksen budjetti 502 291 € EAKR: 301 329 €)

Helsingin kaupungin rooli: Hankkeen osatoteuttaja, jonka toiminta keskittyi luovien alojen yritysneuvonnan kehittämiseen, kansainvälistymisen edistämiseen ja monialaisen innovaatiotoiminnan vahvistamiseen.

Yhteystiedot

Taina Seitsara

Projektipäällikkö

Business Helsinki

taina.seitsara@hel.fi

Sinna Marjamaa

Hankeasiantuntija

Business Helsinki

sinna.marjamaa@hel.fi

 

* Hankkeen lopullisia tuloksia, kuten lukuja ja indikaattoritietoja, tullaan lisäämään artikkelin sisältöön hankkeen loppuraportoinnin päättymisen jälkeen.

 

Tekoälyn käyttö: Tämän artikkelin jäsentelyyn ja tiivistämiseen on hyödynnetty OpenAI-tekoälyä.

``