Laskeutuvien yritysten palvelut pk-seudulla -hankkeessa Helsinki, Espoo ja Vantaa houkuttelevat pääkaupunkiseudulle ulkomaisia startup-kasvuyrityksiä. Tämä vaatii, että yrittäjät kiinnostuvat Suomesta ja uskovat menestyvänsä täällä. Miten kaupungit vakuuttavat potentiaaliset tulijat?
Suomi haluaa houkutella maahan ulkomaisia osaajia, erityisesti startup-yrittäjiä. Tänne juurtuvat yrittäjät voivat tuoda maahan paitsi verotuloja myös työpaikkoja. Menestyvä startup vetää puoleensa lisää kansainvälisiä huippuosaajia ja pian myönteinen kierre on valmis.
Mutta mikä saisi ulkomaiset yritykset kiinnostumaan pääkaupunkiseudusta? Samoista osaajista kilpaillaan myös kaikissa muissa Euroopan maissa. Räntä, pimeys ja tuppisuiset suomalaiset eivät välttämättä ole paras valttikortti kilpailussa esimerkiksi Amsterdamia vastaan.
Yksi keino on helpottaa maahan saapumista ja tänne kotiutumista. Kansallisesti ongelmaan on vastattu nopeuttamalla lupaavien startup-yritysten oleskeluluvan saantia. Kansallisessa mallissa Business Finland arvioi ensin yrityksen liiketoimintasuunnitelman, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto käsittelee saapujan oleskeluluvan nopeutetusti.
Oleskelulupa on hyvä alku, mutta ei yksin vielä riitä. Mitä kaupungit voivat tehdä, jotta yrittäjät pakkaisivat muuttokuormansa ja suuntaisivat Suomeen?
– Jos Suomi pystyisi houkuttelemaan sata menestyvää, Woltin tai Ouran kaltaista kasvuyritystä, kansantalouden ongelmat on sillä kuitattu, sanoo Business Helsingin Mikko Armila. Armilan työ on kehittää startupien laskeutumispalveluita Helsingissä.
Helsingin kaupunki on osa HEVi-ohjelmaa, jossa Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä seudun TKI-toimijat kehittävät yhdessä pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaa ja -verkostoja. Kaupungit ovat suunnitelleet yhdessä toimintatapoja, joiden avulla kansainvälisiä startup-kasvuyrityksiä houkutellaan ja saapumista helpotetaan.
Armilan mukaan ensimmäinen askel on tavoittaa oikeat kohderyhmät eli yrittäjät, joilla on aito mahdollisuus menestyä Suomessa. Tämä onnistuu kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien, kuten Business Finlandin kanssa.
– Esimerkiksi Turkissa on eräs aktiivinen Business Finlandin työntekijä, jonka kautta olemme tutustuneet paikallisiin startup-piireihin ja käyneet heidän tapahtumissaan, Armila kertoo.
Kohdemaiden vierailujen lisäksi verkosto järjestää omia tapahtumia Suomessa, kuten vierailun Slushiin. Niiden tarkoitus on esitellä valitulle joukolle yrityksiä, millainen startup-ekosysteemi pääkaupunkiseudulla on. Viimeksi mukaan haki liki 130 yritystä, joista mukaan valittiin 20 parasta.
Armilan mukaan kaupungit tutustuvat Suomesta kiinnostuneisiin yrityksiin samalla tarkkuudella kuin enkelisijoittajat. Liiketoimintasuunnitelman lisäksi Armila tiimeineen esimerkiksi haastattelee itse yrittäjät ja mahdollisen tiimin. Tarkoitus on selvittää, miten valmis yritys on uudelle markkinalle.
Jos yritys täyttää kaupunkien kriteerit, se ohjataan oleskelulupaa edistävän Business Finlandin puoleen. Kun paperit ovat kunnossa, verkosto auttaa yrityksiä esimerkiksi sopivien rahoitusmahdollisuuksien kanssa.
– Kun yritys on rekisteröity Suomeen, se saa samanlaista tukea kuin mikä tahansa suomalainen yritys. Esimerkiksi Finnvera myöntää ja takaa jopa 50 000 euron lainan aloitteleville startupeille, Armila kertoo.
Rahoitus sitouttaa yrityksiä Suomeen, sillä esimerkiksi lainan saaminen edellyttää, että yrityksen pääkonttori pysyy Suomessa. Jos yrittäjillä on mukanaan perhe, auttaa verkosto esimerkiksi lasten koulu- ja päivähoitopaikkojen löytämisessä. Ilmainen ja hyvä koulutus on monelle itsessään suuri houkutin.
Pääkaupunkiseudulle saapuu yrityksiä etenkin Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi Turkista ja Intiasta. Armilan mukaan on mahdotonta antaa yhtä vastausta sille, miksi yritykset valitsevat juuri Suomen.
– Suurin osa yrityksistä tulee Suomeen laajentaakseen Eurooppaan, sillä oma kotimarkkina on niille liian pieni. Toisaalta esimerkiksi Turkissa on suuret markkinat, mutta valtio puuttuu yritysten toimintaan ja ne kaipaavat enemmän liikkumavaraa. Sitä löytyy Suomesta, Armila kertoo.
Kaupungit ovat erityisen kiinnostuneista sellaisista yrityksistä, jotka täydentävät niiden olemassa olevaa yritysekosysteemiä. Helsinki tavoittelee esimerkiksi EdTech-yrityksiä eli yrityksiä, jotka kehittävät oppimiseen liittyviä innovaatioita. Vantaa taas on kiinnostunut ilmailuun liittyvästä logistiikasta ja energiateknologiasta, Espoo syväteknologiasta. Erikoistumisesta huolimatta kaupungit ovat kiinnostuneita kaikentyyppisistä yrityksistä.
Konstantin Elgazin ja Aleksandr Sobchenko ovat pelialan yrittäjiä, jotka pyörittivät PPLLAAYY-pelistudiota Pietarissa. Yhtiön suosituimmat mobiilipelit ovat keränneet yhteensä yli 200 miljoonaa latausta.
Elgazin ja Sobchenko kiinnostuivat Suomesta vuonna 2017, jolloin kaksikko osallistui Pietarissa Suomen pääkonsulaatin peliyrityksille järjestämään tapahtumaan.
– Päätimme silloin, että seuraavaa pelisarjamme julkaistaan Suomessa, sillä Suomi on peliteollisuuden keskus: kaikki tuntevat esimerkiksi Angry Birdsin ja Supercellin Brawl Starsin, Konstantin Elgazin kertoo.
Konsulaatin pelitapahtuman järjestelyistä vastannut Oleg Paliy neuvoi pietarilaisyrittäjät Helsinki Partnersin pakeille. Sen kautta yrittäjät löysivät Mikko Armilan tiimeineen.
Muutto ja uuden yrityksen perustaminen Suomeen vaati oikeaa ajoitusta. Sopiva hetki koitti vuonna 2023, jolloin Elgazin ja Sobchenko perustivat Suomeen Stupidella Oy:n. Yritys kehittää samannimistä pelisarjaa ja on julkaissut vuoden 2024 aikana yhdeksän uutta peliä.
Yrittäjät saivat Business Helsingiltä apua yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön järjestelyissä, kuten startup-suunnitelman valmistelussa, rekisteröinnissä ja hyödyllisten verkostojen löytämisessä tapahtumien kuten Slushin ja Arctic15 kautta. Elgazinin mukaan on arvokasta, että on yksi luotettava taho, jolta kysyä neuvoa, missä tahansa asiassa milloin vain.
Mitä yrityksille käy Suomeen saapumisen jälkeen? Armilan mukaan osa onnistuu isosti ja osa ei – se on startup-yrittämisen luonne. Ne jotka epäonnistuvat keksivät jotain muuta ja perustuvat esimerkiksi uuden yrityksen.
– Joulukuussa 2023 minuun otti yhteyttä eräs yrittäjä, joka perusti Helsinkiin yrityksen jo seuraavana keväänä. Muutaman kuukauden kuluttua kuulin, että he olivat onnistuneet saamaan läpi jo parin miljoonan rahoituskierroksen. Nyt he rakentavat kansainvälistä liiketoimintaa ja liikevaihto on kolminkertaistunut.
Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat asettaneet tavoitteeksi houkutella kaupunkeihin 50 startup-kasvuyritystä kolmessa vuodessa. Vaikka tavoitteen asettamisesta on kulunut vasta puolitoista vuotta, laskeutuneita yrityksiä on jo 47.
Uusista yrityksistä kertyneitä verotuloja on vaikea vielä tarkasti laskea. Varovaiset arviot Helsingin saamista verotuloista hankkeen aikana liikkuvat noin 800 000 eurossa, jos kaikki saapuneet yritykset pysyvät täällä ja onnistuvat.
Armilan mukaan saavutus on suuri, sillä pelkkä muuttaminen Suomeen saattaa viedä yrityksiltä jopa vuoden. Kukaan ei tee päätöstä uuteen maahan muuttamisesta kevyin perustein etenkin, jos mukana muuttaa myös perhe. Jos yrityksessä on useampi perustaja, päätökseen ja käytännön järjestelyihin tarvittava aika kertaantuu.
– Yritysten tänne saaminen vaatii meiltä kaupungeilta tiivistä yhteistyötä. Yrittäjät tekevät elämänsä suurimpia päätöksiä ja meidän pitää vakuuttaa heidät, että tänne kannattaa todella tulla, Armila sanoo.
Laskeutuvien yritysten palvelut pk-seudulla (LYPPE) -hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. Hankkeen budjetti on 1 492 759 euroa, josta EAKR-osuus on 857 858 euroa. Hanke on käynnistynyt 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2025. LYPPE on osa HEVinnovations-ohjelman (HEVi) hankeportfoliota.
HEVi on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteinen innovaatio-ohjelma, joka kehittää kestävämpää pääkaupunkiseutua ja maailman toimivinta kokeilu- ja innovaatioympäristöä. HEVin toiminta pohjautuu pääkaupunkiseudun innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimukseen, joka on solmittu pääkaupunkiseudun kaupunkien välille vuosiksi 2021–2027.
Helsingin kaupunki, yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa on osa Innokaupunkeja. Yksi kaupunkien tavoitteista on kehittää ekosysteemejä eli esimerkiksi tukea sellaisten uusien kasvualojen ja klustereiden syntyä, joita on vaikea ennakoida. Ekosysteemien kehittämistyö auttaa reagoimaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
