Työskentelin kesän ajan Espoon kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa Kiertotalot-hankkeessa, jossa etsitään tapoja hyödyntää rakennusmateriaaleja uudelleen. Tässä blogissa jaan kokemuksiani Pohjois-Tapiolan vanhan koulun purkamisesta ja uudelleenkäytön pilotista, mikä herätti ajatuksia kestävästä rakentamisesta ja kiertotaloudesta.
Rakennusala tuottaa kolmanneksen Euroopan kasvihuonepäästöistä, mikä pakottaa meitä muuttamaan toimintatapojamme. Kiertotalot-hanke etsii pilotoinnin kautta kestävämpiä vaihtoehtoja rakennusalalle. Ehkä olet joskus ostanut käytettyjä huonekaluja – vintage- ja retrokalusteet ovatkin kovan kysynnän alla. Vanhat huonekalut ja second-hand vaatteet ovat tehokas tapa edistää kiertotaloutta. Mitä jos tätä laajennettaisiin oviin, lukkoihin, koripallokoreihin ja tiiliin.
Pohjois-Tapiolan vanhan koulun pilotissa pääsin seuraamaan, kun kaluste kerrallaan koulu tyhjeni. Ensimmäisen kerran saavuttuani Sepontien koululle ihastelin rakennuksen julkisivua ja 60-luvun arkkitehtonista ilmettä. Harmitti, että näin kaunis rakennus joudutaan purkamaan. Onnekseni vanha koulu sai opettaa vielä yhtä oppilasta, Espoota. Kohde toimi pilottina, jossa testataan ehjänä purkamisen ja uudelleenkäytön toimintamalleja.
Työtehtäväni oli inventoida rakennuksen julkisivutiilet. Helpommin sanottu kuin tehty, tiiliä on 60 000. Osa niistä pyritään purkamaan ehjänä ja varastoimaan uutta kohdetta varten. Julkisivumateriaalien purkaminen ehjänä on haasteellista, koska rakennuksia ei ole suunniteltu purettaviksi. Toivon, että tulevaisuudessa suunnittelussa keskityttäisiin rakennuksen koko elinkaareen ja materiaalien uudelleenkäyttöön.
Tiilet eivät ole ainoa asia, mitä kohteessa inventoitiin ja otetaan uudelleenkäyttöön. Koulun sisällä oli hyväkuntoisia kiintokalusteita ja muuta irtaimistoa, jotka inventoitiin ja laitettiin myyntiin julkisen sektorin huutokauppaan Kiertonettiin. Tätä ennen koulusta oli jo kerätty suurin osa irtaimistosta uuteen käyttöön muihin Espoon kouluihin. Kiertonetin kautta yksityishenkilöt ja yritykset voivat ostaa kalusteita, ajoneuvoja, työkaluja tai oikeastaan mitä vain. Ostetut tavarat haetaan suoraan kohteesta, mikä helpottaa uudelleenkäytön organisointia.
Kalusteiden hakijat saapuvat Sepontien koululle lämpimänä kesäkuun aamuna ja lähden ohjeistamaan heitä kalusteiden purkamisessa. Kävellessäni koulun sisälle huomaan matkaavani ajassa taaksepäin. Kiinnitän huomiota kemian luokkahuoneiden vaaleansinisiin keittiöihin, joiden yllä on italialaisen designmerkin Kartellin kuivaustelineet. Samassa ostajat alkavat purkaa keittiöitä. Tämä ilahduttaa, koska tiedän että keittiöt päätyvät uuteen kotiin.
Purku tapahtuukin kädenkäänteessä, kun innokkaat ostajat saavat hyväkuntoisia kalusteita, ovia, valaisimia ja keittiökalusteita edullisesti. Samalla pääsen juttelemaan hakijoiden kanssa, kun he kertovat, minne kalusteita menee. Yksi vie metallikaiteita mökille, toinen lukkoja yrityskäyttöön ja joku kotiin keittiön.
Hyväntuulinen päivä saa ikävän käänteen, kun koulurakennukseen juoksee luvatta nuorisoporukka. Yritämme saada heidät poistumaan, ja lopulta he alkavat koulun pihalla ampumaan ilotulitteita koulua kohti. Ilkivalta onkin yksi haastavista asioista purkukohteiden materiaalien uudelleenkäytössä. Ikkunoita rikotaan, graffiteja tehdään. Tämä on harmi, koska ilman ilkivaltaa materiaaleja saataisiin paremmin uudelleenkäyttöön. Myös vartiontiin ja siivoukseen menee ylimääräisiä kustannuksia.
Noutopäivä on kiireinen ja herättää kiinnostusta lähialueen asukkaissa. He tulevat kertomaan koulumuistoistaan, ja nuorisoporukka haluaa tietää, mitä heidän vanhalle koululleen tapahtuu. Kerron heille, miten materiaaleja uudelleen käytetään, jotta ne eivät päätyisi jätteeksi. On tärkeää luoda kestävämpiä ratkaisuja rakentamiseen, sillä nuoret tulevat kohtaamaan ilmastonmuutoksen haasteet. Meillä on vahva motivaatio muuttaa toimintatapoja kestävämmiksi.
Kesätyöni aikana pohtiessani uudelleenkäytön haasteita ja purkukohteita, mieleeni tulevat vanhat hirsitalot, joita siirrettiin kohteesta toiseen. Ehkä emme etsikään uusia toimintatapoja, vaan paluuta vanhaan, jossa jokaista materiaalia vaalitaan. Uudelleenkäytön on ulotuttava myös suunnitteluun, jotta voimme helpottaa materiaalien hyödyntämistä ja rakennusten muuntojoustavuutta. Toimintatapojen muuttaminen suuressa kaupunkiorganisaatiossa ei ole helppoa, vaan ennemmin kuin kääntäisi isoa laivaa. Mutta suuntaa voi muuttaa, varsinkin kun mukana on uusia ajatuksia ja lämpimiä tuulia.
Noutopäivän aikana kohtaamiset asukkaiden ja nuorten kanssa osoittivat, että kiertotalous voi olla myös yhteisöllinen kokemus. Se tuo yhteen eri sukupolvia ja herättää keskustelua siitä, miten rakennukset ja materiaalit voivat jatkaa elämäänsä uudessa muodossa.
Kiertotalot-hanke on konkreettinen esimerkki siitä, miten Espoo pyrkii vähentämään rakennusalan päästöjä ja edistämään materiaalien uudelleenkäyttöä yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Parhaillaan on käynnissä yrityksille suunnattu innovaatiohaaste, mihin odotetaan uusia ratkaisuja pilotoitavaksi ensi kevään aikana.
Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon tasapainoisesti, ei vain nyt, vaan myös tulevaisuuden sukupolvien kannalta. Espoon tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä näkyy myös purkupiloteissa, joissa testataan uusia ratkaisuja resurssiviisaaseen rakentamiseen.
Pohjois-Tapiolan koulun purkupilotti osoittaa, että rakennusmateriaalien ja kalusteiden uudelleenkäyttö ei ole vain mahdollista, vaan myös merkityksellistä. Jokainen ehjänä purettu tiili, valaisin tai keittiökaappi on askel kohti kestävämpää rakentamista ja resurssien arvostamista. Kalusteiden noutopäivän kohtaamiset, muistot ja konkreettinen työ muistuttavat siitä, että kiertotalous ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan myös kulttuurinen muutos.
Kun seuraavan kerran tarvitset uutta tavaraa, pysähdy miettimään, voisiko sen löytää käytettynä? Pienillä valinnoilla voimme yhdessä rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.
Kirjoittanut: Pinja Lehto, Kiertotalot-hankkeen kesätyöntekijä 2025
Täältä löydät alkuperäisen artikkelin.
Tutustu Kiertotalot-hankkeeseen täällä.