Helsingin keskustaan on nousemassa jotakin, mitä missään muualla maailmassa ei vielä ole: museo, joka pureutuu suomalaiseen onnellisuuteen ja siihen, miksi Suomi on vuodesta toiseen kansainvälisten vertailujen kärkipaikoilla. Hankkeen takana on elokuvatuottaja Johannes Lassila, joka on tullut tunnetuksi elokuva- ja sarjatuotannoistaan, ja nyt hän haluaa kertoa aivan toisenlaisen tarinan. Museo tulee olemaan elämys, jossa tarinallisuus, teknologia ja suomalainen hyvinvointimalli kohtaavat.
Lassila on huomannut, että ulkomailla Suomi nähdään usein lähes myyttisenä paikkana. Maa, jossa ihmiset ovat onnellisia, ja jossa onnellisuutta voisi oppia. Samaan aikaan suomalaiset itse suhtautuvat koko ajatukseen epäillen. Moni ei koe olevansa erityisen onnellinen, ainakaan siinä mielessä kuin sana maailmalla ymmärretään. Juuri tämä ristiriita on Lassilan mukaan museohankkeen kiinnostavin lähtökohta. Museossa pääseekin tutustumaan tarkemmin onnellisuuteen, ennen kaikkea siihen, mitä sen taustalla olevat rakenteet ja elämäntavat ovat. Näistä myös maailmalla halutaan ymmärtää enemmän.
Hankkeen kipinä syntyi, kun Lassila pohti, mikä Suomessa on vastaavanlaista ylivoimaista tunnistettavuutta kuin ABBA on Ruotsille. Hän tajusi, että suomalaisilla on jo valmiiksi jotakin, josta maailmalla ollaan kiinnostuneita: onnellisuutta selittävä elämäntapa ja järjestelmät, joista puhutaan paljon mutta joita harva ymmärtää syvemmin.
Siitä syntyi ajatus museosta, joka avaa onnellisuuden kerrokset kokemusten, tarinallisuuden ja tutkimustiedon kautta.
Hanke otti ison loikan eteenpäin tammikuussa, kun Lassila esitteli idean CREATIVITY X TECH X CITY -tilaisuudessa, joka oli Euroopan unionin osarahoittaman Digital Creative Industries and Beyond -hankkeen järjestämä. Sen jälkeen Lassilalla on ollut jo noin 70 tapaamista, keskusteluja, joissa verkostot ovat kasvaneet ja ideaa on hiottu eteenpäin. Mukana on ollut tutkijoita, rahoittajia, kaupunkitoimijoita, matkailun sekä luovien alojen ihmisiä. Tapahtumat ja niissä syntyneet kontaktit ovat olleet Lassilan mukaan ratkaisevia.
– Nämä kohtaamiset ovat olleet erittäin tärkeitä. Jokainen keskustelu on vienyt ideaa johonkin suuntaan, ja verkosto on kasvanut vauhdilla, hän kertoo.
Business Helsingin ja Digital Creative Industries and Beyond -hankkeen projektipäällikkö Taina Seitsara on ollut yksi hankkeen tärkeistä tukipilareista, ja hänen kauttaan on löytynyt oikeita yhteistyötahoja oikeaan aikaan.
– Taina ja tapahtumien järjestäjät ovat olleet korvaamattomia. Heidän kauttaan olen tavannut ihmisiä, jotka ovat avanneet ovia ja sparranneet ideaa eteenpäin. Kukaan ei tee tällaisia projekteja yksin.
Kuluneen syksyn aikana Lassila on myös perustanut yrityksen nimeltä Oy Suomen onnellisuusmuseo AB. Hankkeen ympärille on myös koottu moniääninen ja poikkeuksellisen vahva ydintiimi. Elämysjohtajana toimii Sorjonen-sarjan luoja Miikko Oikkonen, joka vastaa museon tarinallisesta ja kokemuksellisesta kokonaisuudesta. Tutkimuksellisesta näkökulmasta museota rakentaa onnellisuustutkija Jennifer de Paola, joka on tehnyt väitöskirjansa suomalaisesta onnellisuudesta. Taloudellisesta rakenteesta vastaavat rahoitusarkkitehti Erkki Tenhunen sekä talousjohtaja Jonatan Tenhunen. Lassilan mukaan juuri luovan sisällön, tutkimuksen ja talousosaamisen yhdistelmä tekee hankkeesta uskottavan myös kansainvälisesti.
Suunnitteilla oleva museo ei ole perinteinen näyttelytila, vaan kokonaisvaltainen kokemus, joka seuraa vierailijaa elämäntilanteesta toiseen. Museon kävijää ei pyydetä vain lukemaan ja katselemaan, vaan tekemään, kokeilemaan ja tunnistamaan, mikä suomalaisessa arjessa kantaa.
Kokonaisuutta rakennetaan kolmelle reitille:
Mukana tulee olemaan myös suomalaisiin makuihin nojaava museokauppa, jossa kotimaiset brändit kertovat omalta osaltaan hyvinvoinnin tarinaa.
Lassilan mukaan onnellisuus ei ole mystiikkaa, vaan monen arkisen, mutta merkityksellisen asian yhdistelmä. Museon sisällön taustaksi on koottu tietoa esimerkiksi Taloustutkimukselta, joka lahjoitti hankkeelle oman selvityksensä onnellisuudesta.
Esille nousevat muun muassa:
Museo pyrkii näyttämään, että onnellisuus ei ole yhtä suurta ”syytä”, vaan kokonaisuus, joka rakentuu pienistä ja usein huomaamattomista asioista.
Lassilan mukaan museohankkeen rahoituslogiikka poikkeaa olennaisesti elokuva- ja sarjatuotannoista. Kyse ei ole yksittäisestä projektista, vaan pysyväksi rakennetusta kokonaisuudesta, jonka merkitys ja vaikuttavuus kasvavat uusien sisältöjen, yleisöjen ja yhteistöiden myötä.
Rahoitusta haetaan sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta, ja taustalla hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä museoista, jotka toimivat samanaikaisesti kulttuurikohteina, matkailun vetonauloina ja luovan talouden alustoina. Onnellisuusmuseo nähdään investointina, joka vahvistaa Helsingin vetovoimaa ja luo ympärilleen uusia palveluita, työpaikkoja ja yhteistyömalleja luovien alojen, tutkimuksen ja yritysten rajapintaan.
Museon konsepti valmistuu vaiheittain ensi vuoden aikana. Tavoitteena on saada rahoituspaketti kasaan alkuvuodesta 2026 ja aloittaa rakentaminen syksyllä. Avautuminen ajoitettaisiin vuoteen 2027, jolloin Suomi juhlii 110. itsenäisyysvuottaan, joka olisi symbolisesti vahva hetki uuden kansainvälisen vetonaulan esittelylle.
– Tämä ei ole vain museo, vaan kertomus siitä, millaiseksi Suomi on rakentunut, Lassila tiivistää.
Lassila sanoo oppineensa hankkeen aikana, että luovilla aloilla jokainen askel on yhteistyötä. Hän rohkaisee muita yrittäjiä ja tekijöitä osallistumaan tapahtumiin ja pitchaustilaisuuksiin, vaikka esiintyminen tuntuisikin aluksi jännittävältä.
– Näissä projekteissa mikään ei synny tyhjiössä. Tarvitaan TKI-verkostoja, yrityksiä, rahoittajia ja monen eri alan osaajia. Yhden ihmisen into riittää alkuun, mutta koko ekosysteemi rakentaa sen, mikä lopulta toteutuu.
Ja juuri siinä on suomalaisen onnellisuuden ydin: yhdessä tekeminen.