Toimivat alueelliset energiaratkaisut näyttävät suuntaa ENPA-hankkeen kehitystyölle – Esimerkkikohde Aalto Works -kortteli Otaniemessä 

Alueelliset energiaratkaisut ovat Suomessa vielä harvinaisia, mutta toteutuneista projekteista saadaan tärkeitä oppeja erilaisista teknisistä ratkaisuista sekä hankintaprosessista. Yksi kiinnostava alueellinen energiaratkaisu on jo toiminnassa Espoon Otaniemessä. Energiapalvelumalli alueille (ENPA) -hankkeen asiantuntijat pääsivät tutustumaan kyseiseen energiaratkaisuun toukokuun lopulla.  

Kuva: Siiri Söyrinki

Espoossa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella Aalto Works -korttelissa on lähes omavarainen ja hiilineutraali lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä, joka on tällä hetkellä ainutlaatuinen Pohjois-Euroopassa.    

Kampuksella tuotetaan lämpöä, lämmintä käyttövettä sekä jäähdytystä suurilla ilma-vesilämpöpumpuilla. Matalalämpöisen alueverkon avulla lämpö ja kylmä siirretään korttelin kymmeneen kiinteistöön. Samalla voidaan parantaa alueen energiatehokkuutta hyödyntämällä jäähdytyksessä syntyvä hukkalämpö.   

Korttelin energiaomavaraisuusaste on 70–90 prosenttia. Lisäksi alueverkko on yhteydessä kaukolämpöjärjestelmään. Tämä takaa sen, että kaikkein kylmimpien ajankohtien kulutushuiput voidaan tarvittaessa kattaa kaukolämmöllä.  

Aalto-yliopiston kestävän kehityksen tavoitteet energiaratkaisun taustalla   

Aalto-yliopiston tiloja ylläpitää ja kehittää Aalto-yliopistokiinteistöt (ACRE – Aalto University Campus & Real Estate). ACREn kehityspäällikkö Antti Säynäjoki avaa Aalto Works -korttelin energiaratkaisun taustoja.   

Energiaratkaisuksi mietittiin aluksi maalämpöä, mutta se osoittautui hankalaksi: alueelle olisi ollut tosi hankala sijoittaa tarpeeksi maalämpökaivoja, jotta ne olisivat pystyneet tarjoamaan energiaa kaikille rakennuksille. Tässä vaiheessa Fortum tuli mukaan kuvioon ja ehdotti maanpäällisistä ilmavesilämpöpumpuista koostuvaa energiantuotantolaitosta. Tämä idea osoittautui Säynäjoen mukaan parhaimmaksi ratkaisuksi toteutuksen ja yliopiston kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta.   

– Tässä oli vielä keskeistä se, että aina silloin, kun me teemme tällaisia moderneja ratkaisuja sekä teknisessä että liiketoiminnallisessa mielessä, niin haluamme hyödyntää kyseisiä järjestelmiä myös tutkimuksessa ja opetuksessa. Näin tuetaan yliopiston päätehtäviä, valottaa Säynäjoki energiaratkaisun valinnan taustoja.  

Lisäksi korttelin energiaratkaisun ylläpidon halutiin olevan mahdollisimman tehokasta ja asiantuntevaa.  

– Win-win-tilannetta haettiin ja itse asiassa aika lailla siinä kyllä onnistuttiinkin, että eihän tämmöisiä ole meillä eikä ollut aiemmin Fortumillakaan. Ennakkoluulottomasti siihen kumpikin lähti ja molemmilla oli vahva tahtotila siihen, että saadaan tämä toimimaan, Säynäjoki kehuu yhteistyötä Fortumin kanssa.  

Säynäjoen mukaan ratkaisu ei tuottanut lisäkustannuksia – päinvastoin: yliopiston energiakustannuksia pystyttiin itse asiassa pienentämään.  

– Ratkaisu on ollut toimiva monessakin mielessä, en keksi mitään huonoa sanottavaa, Säynäjoki sanoo ja mainitsee, että Aalto Works -korttelin energiaratkaisu sai Vuoden Energianerokas -tunnustuksen 2022.  

Laitteisto ulkona
Kuva: Timo Määttä

Sopimusasiat yksi kysymys alueellisissa ratkaisuissa  

ENPA-hankkeen asiantuntijat saivat paljon konkreettista tietoa Otaniemen vierailultaan. Hankkeen näkökulmasta kiinnostavaa oli teknisten ratkaisujen lisäksi mm. prosesseihin, yhteistyömalleihin, sopimuksiin ja taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät asiat.  

Fortumin edustajat Timo Kivi ja Sampsa Köppä esittelivät energiatuotantolaitosta Aalto Works -korttelissa. Heidän mukaansa uuden matalalämpöverkon rakentamisessa yksi haaste on kustannustaloudellisuus. Kun matalalämpöverkkoa rakennetaan, pitää alueen kiinteistöt saada sitoutettua käyttämään sitä, jotta projekti kannattaa.  

– Alueverkon käyttäjillä on samanlainen kaukolämpösopimus kuin kaikilla Fortumin asiakkailla, mutta uuteen matalalämpöverkkoon ja vanhaan kaukolämpöverkkoon on tehty eri sopimukset. Kun asiakkaana on yksi toimija, kahden sopimuksen malli toimii ja kokonaisuudessaan asiakkaan näkökulmasta alueverkkoon liittyminen ei ole tuonut suuria muutoksia, kertoi Kivi.  

ENPA-hankkeessa aiotaan jatkaa selvitystyötä tilanteista, joissa alueen rakennuksilla on useampi omistaja. Kehitystyötä tehdään piloteissa kussakin ENPA-hankkeen toteuttajakaupungissa, eli Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Hankkeen pilottialueet valitaan vuoden 2024 aikana.  

Mittarit ja työkalut
Kuva: Kaisa Rapanen

Alueverkko on tulevaisuuden ratkaisu 

Otaniemessä Fortumilla ei ole enää mahdollisuuksia laajentaa ratkaisua, mutta yleisesti myös Fortum on tulevaisuudessa kiinnostunut edistämään alueellisia energiaratkaisuja. Espoossa esimerkiksi Keran alueelle on suunnitteilla matalalämpöverkko. Fortum tutkii myös vaihtoehtoja mm. lämmön varastoinnin, vanhan öljykattilan uudenlaisen hyödyntämisen ja sähkökattiloiden mahdollisuuksien osalta.   

Aalto Works -korttelin energiaratkaisu on hieno esimerkki toimivasta alueellisesta energiaratkaisusta, ja ENPA-hanke sai esimerkkikohteesta hyvää pohjatietoa omaan kehitystyöhönsä. Vierailu Otaniemeen kannatti.

Energiapalvelumalli alueille (ENPA)-yritysten ja kaupunkien energiayhteistyö käytäntöön -hanke on käynnistynyt 1.11.2023 ja se päättyy 31.10.2026. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. ENPA on osa HEVinnovations-ohjelman hankeportfoliota. Lisätietoja hankkeesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista löydät hankkeen verkkosivuilta.