Selvitys muuttui yhdessä toimialan kanssa

Tutkimus- ja selvitystyö käynnistyi DCIB-hankkeessa vuonna 2024 esikyselyllä ja laajan dokumenttiaineiston kokoamisella. Alkuvaiheen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva suomalaisen audiovisuaalisen alan liiketoiminnan ja johtamisen kehittämistarpeista. Selvityksen edetessä myös sen tutkimuksellinen suunta tarkentui. Tämä ei tapahtunut vain tutkimusprosessin sisäisistä syistä, vaan siksi, että tutkimuksen kohteena oleva toimiala muuttui samaan aikaan nopeasti.

Vuosien 2024–2026 aikana suomalaisen av-alan toimintaympäristöä ovat määrittäneet muun muassa tuotantotilausten väheneminen 2020-luvun alun huippuvuosista, rahoituksen kiristyminen, suoratoistomarkkinan muutos, julkiseen rahoitukseen kohdistuneet paineet sekä keskustelu tuotantoyhtiöiden immateriaalioikeuksista, kansainvälistymisestä ja pitkän aikavälin taloudellisesta kestävyydestä. Nymanin ja Valtakarin (2026) selvityksessä alan tuotantoyhtiöiden liikevaihdossa näkyy selvä lasku vuonna 2024 ja kannattavuuden heikkeneminen vuosina 2023–2024. Samaan aikaan Suomessa on valmisteltu EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan AVMS-direktiivin mukaista investointivelvoitetta.

Muutos ei myöskään rajoitu Suomeen. Johanna Koljosen Nostradamus Report 2026: Challenging Projections (2026) kuvaa kansainvälistä audiovisuaalista toimintaympäristöä yhä vahvemmin yhtenä toisiinsa kytkeytyvänä ekosysteeminä, jossa elokuvan, television, suoratoiston ja uudenlaisen creator-median aikaisemmat rajat hämärtyvät. Samalla vakiintuneita käsityksiä mahdollisista liiketoimintamalleista, yleisöistä ja menestyksen mittareista joudutaan arvioimaan uudelleen.

Muuttuva tilanne teki selvitystyössä näkyväksi sen, ettei av-alan johtamista ollut mielekästä tarkastella vain yksittäisten tuotantojen tai tuotantoprosessien johtamisena. Vuoden 2025 aikana selvityksessä painottui siksi yhä vahvemmin tuotantoyhtiön yritystason näkökulma. Tarkasteluun nousivat projektipohjaisen tuotantotoiminnan rinnalle muun muassa hankesalkun eli slaten rakentaminen, rahoituksen ja oikeuksien hallinta, kansainväliset kumppanuudet, yleisö- ja markkinaymmärrys sekä se, miten yksittäisistä tuotannoista voidaan rakentaa jatkuvuutta tuotantoyhtiön liiketoimintaan. Tuottajan johtajuus alkoi näin hahmottua raportissa laajempana strategisena tehtävänä: tuotannon toteuttamisen lisäksi tuottajan on kyettävä yhdistämään sisältö, rahoitus, oikeudet, kumppanuudet, markkina, jakelu ja yrityksen pitkän aikavälin tavoitteet.

Dokumenttiaineistosta toimialadiskurssiin

Raportin analyysin perustan muodostavat tutkimuskirjallisuus sekä laaja dokumenttiaineisto, johon kuuluu tilastoja, politiikka- ja sääntelyasiakirjoja, toimialaraportteja, selvityksiä ja muita alan kehitystä kuvaavia lähteitä. Vuosina 2025 ja 2026 dokumenttianalyysia syvennettiin ja tutkimuskysymyksiä tarkennettiin sitä mukaa, kun toimintaympäristöstä muodostui ajantasaisempi kuva.

Dokumenttiaineistoa täydentää raportissa toimialadiskurssi. Audiovisuaalisen alan kansainväliset markkinat, festivaalien industry-ohjelmistot ja ammattilaiskonferenssit ovat paikkoja, joissa ala ei ainoastaan esittele, myy ja rahoita sisältöjä tai rakenna ammatillisia verkostoja. Niissä toimiala myös tulkitsee omaa muutostaan: keskustelee rahoituksesta ja liiketoimintamalleista, yleisöistä ja jakelusta, teknologisesta muutoksesta, oikeuksista, kansainvälistymisestä sekä siitä, millaista osaamista ja johtamista muuttuva toimintaympäristö edellyttää.

Selvitystyössä alan kehitystä seurattiin muun muassa Cannesin Marché du Filmin ja Screen Helsingin yhteydessä. Myös Finnish Film Affair on suomalaisen elokuva-alan keskeinen kansainvälisen toimialadiskurssin ja markkinan kohtaamispaikka, ja syyskuussa 2026 raportin keskeisiä havaintoja esiteltiin siellä Morning Coffee: Producer Leadership in the Changing Film Industry -tilaisuudessa. Esityksessä tarkasteltiin suomalaista audiovisuaalista alaa strategisen johtamisen ja projektiliiketoiminnan näkökulmasta sekä tuottajan johtajuuden yhteyttä sisällön- ja hankekehittelyyn, rahoitukseen, jakeluun ja tuotantoyhtiön hankesalkun rakentamiseen. Samalla esiteltiin tuottajavetoisen sisällönkehittelyn käsitteellistä viitekehystä.

Marché du Filmista vuosina 2025 ja 2026 kerätty aineisto toi raporttiin erityisesti kansainvälistä vertailupintaa. Markkinoilla esitetty tutkimus, asiantuntijapuheenvuorot ja toimialapaneelit mahdollistivat suomalaisessa dokumenttiaineistossa esiin nousseiden kysymysten tarkastelemisen osana laajempaa eurooppalaista muutosta. Myös vuoden 2026 Nostradamus-raportti julkistettiin Cannesin Marché du Filmissa. Kansainvälisessä toimialakeskustelussa toistuvat monet suomalaisessa aineistossa tunnistetut kysymykset: tuotantoyhtiöiden jatkuvuus, muuttuvat rahoitus- ja jakelumallit, yleisösuhde, immateriaalioikeudet, teknologinen muutos sekä tuottajan strategisen roolin laajeneminen.

Toimialadiskurssi sijoittuu selvityksessä näin dokumenttiaineiston ja yritys- ja toimijatason kokemuksen väliin. Se auttaa tarkastelemaan, miten tilastoissa, tutkimuksissa ja politiikka-asiakirjoissa näkyviä rakenteellisia muutoksia sanoitetaan ja tulkitaan alan omissa ammatillisissa keskusteluissa.

Haastattelut tuovat mukaan toimijoiden mikrotason näkökulman

Hankkeen loppuvaiheessa vuonna 2026 dokumenttianalyysia ja toimialadiskurssia täydennettiin suomalaisen av-alan toimijoiden lyhyillä puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelut muodostavat selvityksessä mikrotason aineiston: niiden avulla tarkastellaan, miten toimintaympäristön rakenteelliset muutokset näkyvät tuotantoyhtiöiden ja muiden alan toimijoiden käytännön työssä, päätöksenteossa ja tulevaisuutta koskevissa arvioissa.

Haastattelujen sijoittaminen tutkimusprosessin loppupuolelle mahdollisti sen, että niissä voitiin tarkentaa dokumenttianalyysin ja toimialadiskurssin perusteella muodostunutta kuvaa. Haastatteluissa käsiteltiin muun muassa kehittelyn ja rahoituspäätösten muutoksia, tuotantoyhtiöiden taloudellista jatkuvuutta, kansainvälistymistä, yhteistuotantoja, rahoitusmalleja, oikeuksien hallintaa sekä sitä, millaista osaamista tuottajalta nykyisessä toimintaympäristössä edellytetään.

Näin vuosina 2024–2026 rakentunut selvitys etenee usealla analyysitasolla. Dokumenttiaineisto kuvaa alan rakenteita ja niiden muutosta, toimialadiskurssi tuo näkyviin sen, miten muutosta tulkitaan alan kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, ja haastattelut tarkentavat kuvaa toimijoiden käytännön kokemusten tasolla.

Tuotannosta kohti pitkäjänteistä yritystoimintaa

Raportin läpi kulkee ero projektin ja yrityksen välillä. Elokuva- ja draamasarjatuotanto on luonteeltaan projektipohjaista: rahoitus kootaan teoskohtaisesti, työryhmät muodostuvat tuotantojen ympärille ja liiketoiminnan rytmi seuraa hankkeiden kehittelyä, rahoitusta ja tuotantoa. Yrityksen pitäisi kuitenkin kyetä toimimaan myös projektien välissä.

Tästä näkökulmasta raportti tarkastelee tuottajan johtajuutta paitsi luovan ja tuotannollisen prosessin johtamisena myös strategisena liiketoimintakyvykkyytenä. Kysymys on siitä, miten tuotantoyhtiö pystyy rakentamaan hankesalkkua, ylläpitämään kehittelyä, hallitsemaan rahoitusta ja riskiä, neuvottelemaan oikeuksista, rakentamaan kansainvälisiä kumppanuuksia sekä muuttamaan yksittäisissä tuotannoissa syntyvää osaamista ja arvoa yrityksen pidemmän aikavälin voimavaraksi (Wartio 2026).

Raportti käsittelee myös sisällönkehittelyä tästä tuottajavetoisesta näkökulmasta. Se esittelee tiivistelmän tuottajavetoisen sisällönkehittelyn käsitteellisestä viitekehyksestä Kehittelystä tuotantoon. Viitekehys tarkastelee kehittelyä prosessina, jossa luova työ, tuotannollinen toteutettavuus, rahoitus, markkina ja strategiset valinnat kytkeytyvät toisiinsa jo ennen varsinaista tuotantopäätöstä. Kehittelystä tuotantoon: Tuottajavetoisen sisällönkehittelyn käsitteellinen viitekehys julkaistaan lisäksi erillisenä julkaisuna.