Parisenkymmentä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien kaavoittajaa, projektinjohtajaa ja energia-asiantuntijaa tarkasteli alueellisen energiaratkaisun huomioimista kaavoituksessa helmikuun alussa Helsingin Kalasatamassa. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä kaavoittajien ja kuntien asiantuntijoiden ymmärrystä siitä, miten energiaratkaisut tulisi huomioida jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, sekä tunnistaa eri toimijoiden roolit prosessissa. Kyseessä oli toinen työpajatyyppinen koulutus Energiapalvelumalli alueille (ENPA) -hankkeen järjestämästä kolmen koulutuksen sarjasta.
Alueellisen energiaratkaisun huomioiminen kaavoituksessa -koulutuksessa käsiteltiin alueellisia energiaratkaisuja ja Energia palveluna -mallia uudisalueiden suunnittelussa. Tilaisuuden aluksi Metropolia Ammattikorkeakoulun asiantuntijat Petri Koivula ja Antti Tohka puhuivat alue-energiajärjestelmän hyödyistä, toteutusvaiheiden prosessista ja markkinavuoropuhelun merkityksestä. Kaupunkiympäristön toimialan pohjoisen alueyksikön päällikkö Antti Varkemaa Helsingin kaupungilta kertoi puolestaan kaavoituksen etenemisestä ja alueellisen energiaratkaisun huomioimisesta kaavoittajan näkökulmasta.
Helsingin kokemukset alue-energiaratkaisujen huomioimisesta kaavoituksessa toivat käytännön näkökulmaa kuulijoille. Esimerkkinä esiteltiin Pukinmäenrannan asemakaavoitusta, jossa jokivarren niittyalue on osoitettu mahdolliseksi maalämpökentän sijoituspaikaksi. Mahdollisuus voi tukea aluelämpöjärjestelmää, mutta ei ohjaa kiinteistöjä pois muista vaihtoehdoista, kuten kaukolämmöstä.
Aiheesta virisi vilkasta keskustelua. Osallistujien keskuudessa nousi esiin se seikka, että kaavoittajan roolina ei ole alueellisen energiajärjestelmän suunnittelu tai markkinointi, vaan sen mahdollistaminen sekä tarvittavien tilavarausten ja reunaehtojen huomioiminen. Energiajärjestelmien suunnittelua ja edistämistä varten tarvittaisiin selkeästi nimetty taho, joka tukee kaavoitusta ja toimii linkkinä markkinoille.
Työpajassa pohdittiin alueellisen energiaratkaisun eri puolia
Alustuspuheenvuorojen jälkeen käsiteltiin työpajamaisesti kahta jo kaavoitettua aluetta – Helsingin Valimoa ja Espoon Leppävaaran Keskuspohjoisen aluetta. Eri ryhmissä mietittiin, miten kaavoitus mahdollistaa energiapalveluiden tarjoamisen ja alueellisen energiantuotannon hyödyntämisen. Ryhmät käsittelivät asiaa seuraavien teemojen tiimoilta: ajoitus, kannattavuus, tilavaraukset, tiedonkulku ja muut haasteet.
Keskustelu osoitti, että alue-energiaratkaisujen edistäminen edellyttää monialaisen yhteistyön vahvistamista ja potentiaalisissa kohteissa tehtyjä energiaselvityksiä. Vaikka esimerkkeinä käytettiin kahta jo kaavoitettua aluetta, niin keskustelua käytiin yleisen toteutettavuuden tasolla.
Keskeisiä työpajassa heränneitä kysymyksiä ja huomioita:
Alueellinen energiaratkaisu on monen tekijän summa
Keskustelun yleinen johtopäätös oli, että vaikka alueellinen energiaratkaisu tarjoaa merkittäviä potentiaalisia hyötyjä, sen edistäminen edellyttää selkeää prosessia, varhaisia selvityksiä, toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä ja roolien kirkastamista. Koulutuksen tärkein anti oli yhteinen ymmärrys siitä, että kaavoitusvaiheella on keskeinen mahdollistava rooli – mutta onnistuminen vaatii tuekseen myös erillisen toimijan, joka organisoi teknisen ja markkinalähtöisen valmistelun.
Energiapalvelumalli alueille (ENPA) -hankkeessa kehitetään yrityslähtöinen energiapalvelumalli, joka tukee vähähiilisen ja energiaomavaraisen korttelitason alueellisten energiapalveluratkaisujen suunnittelua ja toteutusta. Hankkeen toteuttavat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu 1.11.2023–31.10.2026. ENPA-hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja osa HEVinnovations-ohjelman hankeportfoliota.
Tutustu ENPA-hankkeeseen tarkemmin hankkeen verkkosivulla.
Seuraa ENPA-hankkeen toimintaa myös Innovatiiviset energiaratkaisut Uudellamaalla -LinkedIn-sivulla.
Teksti: Katariina Saarela kera hanketiimin
Kuvat: Katariina Saarela