Menu
Menu
Ravintoloissa syntyvää erilaista elintarvikejätettä, kuten rasvoja ja hedelmien kuoria, on mahdollista hyödyntää ja jalostaa uusien tuotteiden tuotannossa kiertotalousajattelun mukaisesti.
Helsingin kaupunki on tilannut Motivalta Selvityksen elintarvikejätteen hyödyntämisestä. Selvitys on osa Food waste ecosystem -hanketta, jonka tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen ja hävikkiruoan tehokkaampi hyödyntäminen pääkaupunkiseudun ravitsemispalveluissa. Hävikkiruoan osalta selvityksen ulkopuolelle rajattiin syömäkelpoinen hävikkiruoka, joka voidaan esimerkiksi myydä tai lahjoittaa ruoka-apuun. Hävikkiruoan hyödyntämistä selvitetään hankkeen muissa toimenpiteissä.
Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa elintarvikejätteen hyödyntämismahdollisuuksista, elintarvikejätettä hyödyntävistä yrityksistä erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä niiden mahdollisuuksista hävikin hyödyntämisen lisäämiseen. Selvityksessä haluttiin kartoittaa, millaisia vaatimuksia yrityksillä on elintarvikejätteen laadulle ja määrälle sekä millaisia logistisia kysymyksiä elintarvikejätteen hyödyntämiseen liittyy. Työn tuloksena haluttiin tuottaa analyysi mahdollisuuksista ja keinoista hyödyntämiskelpoisen elintarvikemateriaalin tehokkaampaan hyödyntämiseen ja jalostamiseen pääkaupunkiseudulla.
Suomalaisten ja kansainvälisten elintarvikejätettä hyödyntävien yritysten kartoitus toteutettiin marras-joulukuussa 2023 käyttäen kaupallisia sekä maksuttomia screenauspalveluita; Dealroom, Crunchbase ja LinkedIn sekä hyödyntäen Motivan kiertotalousasiantuntijoita ja heidän verkostojaan. Näitä lähteitä käyttäen löydettiin noin 50 suomalaista ja lähes 90 ulkomaista yritystä.
Tyypilliset sekalaisesta elintarvikejätteestä syntyvät lopputuotteet ovat energia, rehukäyttö sekä lannoitteet. Tyypillisiä hyödyntämisteknologioita ovat puolestaan mädätys, kompostointi, sekä erilaisten hyönteisten käyttö jätteen prosessointiin. Spesifimmästä elintarvikejätteestä saadaan valmistettua monipuolisempia lopputuotteita, kuten kosmetiikan, maalien, pinnoitteiden raaka-aineita, elintarviketeollisuudessa hyödynnettäviä uutteita ja muita raaka-aineita. Muovipullojen ja elintarvikejätteen yhdistelmällä pystytään valmistamaan jopa käyttötuotteita, kuten lenkkareita.
Kartoituksella löydettiin noin kymmenen suomalaista yritystä, jotka olisivat kiinnostuneet lisäämään elintarvikejätteen hyödyntämistä. Suurin osa näistä yrityksistä oli kiinnostunut tietynlaisesta elintarvikejätteestä, jota syntyy lähinnä tuotantokeittiöissä. Parhaita potentiaalisia lähteitä tällaiselle elintarvikejätteelle ovat pääkaupunkiseudun ruokapalveluiden suurimmat tuotantokeittiöt. Yritysten mukaan logistiikan ja kumppanuuksien kehittäminen sekä lainsäädännöllisten haasteiden, kuten rehulainsäädännön ja polttoaineiden verotuksen, ratkominen vauhdittaisivat elintarvikejätteen hyötykäyttöä.
Elintarvikejätteen hyödyntäminen korkeamman jalostusasteen tuotteiksi edellyttäisi elintarvikejätejakeiden tarkempaa lajittelua ja erilliskeräystä. Ravitsemispalveluille suunnatulla kyselyllä kartoitettiin erityisesti elintarvikejätteen erilliskeräykseen (keittiössä syntyvä biojäte sekä lautastähteet) liittyviä haasteita. Tulokset eivät ole yleistettäviä pienen vastaajajoukon takia. Keittiöbiojätteen erilliskeräyksen tekevät haastavaksi muun muassa se, että keittiössä on kielletty hygieniasyistä lajitellun jätteen säilyttäminen, tai että lajittelupisteistä vastaavat kiinteistön omistajat, eikä ravitsemispalvelun tuottaja itse. Lisäksi esimerkiksi kouluissa oppilaiden ohjeistaminen oikeaoppiseen lajitteluun koettiin työlääksi, eikä sitä pidetty yksin ruokapalvelutuottajan vastuulla olevana asiana.
Myös asiakkaiden lautastähteiden tarkempi lajittelu mahdollistasi monipuolisempia korkeamman jalostusasteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Tämä edellyttää panostamista lajittelun ohjeistamiseen sekä kehitystoimenpiteitä jätteen säilyttämiseksi ja keräilemiseksi kiinteistöissä. Näitä voitaisiin kehittää esimerkiksi opiskelijayhteistyönä. Lajittelun tehostamista ei kuitenkaan kannata lähteä edistämään, jos erilliskerätylle elintarvikejätteelle ei ole kysyntää. Tämän vuoksi yritysten kiinnostus hyötykäytön lisäämiseen on ensisijaista.
Suvi Salmela Motivasta kertoi selvityksen tuloksista Laurea Kiertotalous Living Labin aamukahveilla 4.4. Tallenteen voi katsoa täällä.
Nyt selvityksen valmistuttua järjestämme toukokuun lopulla hankkeen puitteissa työpajan selvitykseen osallistuneille yrityksille ja ravitsemispalveluille.
Teksti: Heta Hyvärinen, projektipäällikkö, Helsingin kaupunki, Food waste ecosystem -hanke.
Food waste ecosystem – ruokahävikin vähentäminen ja hävikkiruoan hyödyntäminen -projektia koordinoi Vantaan kaupunki, joka toteuttaa sitä yhdessä Helsingin kaupungin, Luonnonvarakeskuksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Projektin toiminta-aika on 1.4.2023–31.3.2026, ja se rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella. Rahoittava viranomainen on Uudenmaan liitto. Hanke on osa HEVi-ohjelmaa.
Tutustu hankkeeseen täällä.
