Food waste ecosystem -hanke luo pääkaupunkiseudulle uudenlaisen ja verkostomaisen toimintatavan, jonka myötä ruokahävikki vähenee ja sitä pystytään hyödyntämään tehokkaammin.
Hankkeessa selvitetään yritysten mahdollisuuksia rakentaa ja kehittää liiketoimintaansa syömäkelvottomasta hävikistä ja elintarvikejätteestä.
Food waste ecosystem -hankkeessa etsitään käytännön ratkaisuja erityisesti ravitsemispalveluiden hävikin vähentämiseen ja kykyyn hyödyntää sitä tehokkaammin. Tavoitteena on kehittää alan toimijoiden kykyä hyödyntää syömäkelpoista ylijäämäruokaa entistä laajemmin ja tarjota se loppukäyttäjille mahdollisimman kätevästi ja turvallisesti.
Hankkeessa myös mitataan elintarvikejätteen määrää ja laatua. Tulokset edistävät ymmärrystä siitä, miten elintarvikejätettä voidaan jatkojalostaa kaupalliseen käyttöön.
Hanke tukee pääkaupunkiseudun kuntien kestävää kehitystä sekä hiilineutraaliustavoitteita ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Hankkeessa kehitetään tavoitteiden tueksi menetelmä ja mittaristo, jotka todentavat toteutuneita vaikutuksia. Toimivan mittarin laajempi hyödyntäminen sekä käyttöönotto tukee ja motivoi toimijoita kohti tavoitteitaan.
1.4.2023 – 31.3.2026
1 187 471 €
EAKR: 712 482 €
Vantaan kaupunki
Helsingin kaupunki
Laurea-ammattikorkeakoulu
Luonnonvarakeskus
Hanke tuo yhteen ruoka- ja kiertotalouden yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä ruoka-aputoimijat. Yhdessä kehittäminen luo mahdollisuuksia uusien yritysideoiden synnylle.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on ruoka-alan toimijat pääkaupunkiseudulla; erityisesti ravitsemispalvelut kuten laitoskeittiöt, ateriapalvelut ja ravintolat, mutta myös muut hävikkiruoan lähteet kuten elintarvikeyritykset.
Hankkeen muita kohderyhmiä ovat hävikkiruoan kerääjät ja jakajat pääkaupunkiseudulla sekä muut syömäkelpoista ylijäämäruokaa hyödyntävät seurakunnat, järjestöt, kunnat ja yritykset. Lisäksi kohderyhmiä ovat kiertotalouden yritykset, jotka jo nyt tuottavat jätteestä liiketoimintaa sekä uudet elintarvikejätteen hyödyntämisestä kiinnostuneet yritykset.
Tavoitteena on hyödyntää ruokahävikkiä jätehierarkian periaatteiden mukaisesti siten, että ensisijaisena toimena tulee olla ruokahävikin ehkäisy ja vähentäminen.
Jätehierarkian mukaan, jos syömäkelpoista ruokaa uhkaa joutuminen hävikiksi, pitää se ensisijaisesti hyödyntää ihmisravintona.
Jos hävikkiä ei voida hyödyntää ihmisravintona tai ruoan laatu on heikentynyt, voidaan hävikki ohjata rehu- tai energiakäyttöön.
Tutkimusten mukaan ravitsemispalveluiden osuus koko elintarvikeketjun ruokahävikistä Suomessa on hieman alle viidennes ja sen hyödyntäminen on edelleen vähäistä. Muiden ruokahävikin lähteiden, kuten teollisuus, tukku- ja vähittäiskaupan osalta hävikin hyödyntämisaste on korkeammalla tasolla.
Hankkeen tavoitteissa yhdistyy pääkaupunkiseudun elinvoiman vahvistaminen kestävästi, päästöjä vähentäen.
Mari Itkonen
Projektipäällikkö
Vantaan kaupunki
mari.itkonen@vantaa.fi
Heidi Nikula
Projektiasiantuntija
Vantaan kaupunki
heidi.nikula@vantaa.fi
Heta Hyvärinen
Projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
heta.hyvarinen@hel.fi
Veera Peltomaa
Projektipäällikkö
Laurea-ammattikorkeakoulu
veera.peltomaa@laurea.fi
Kirsi Silvennoinen
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
kirsi.silvennoinen@luke.fi
Uusi, innovatiivinen ja pääkaupunkiseutua kehittävä projekti on alkanut! Food Waste Ecosystem tekee juuri sitä, mitä hävikkitutkimuksessa on todettu tarpeelliseksi: kehittää alueen yhteistyötä, tarjoaa sparrausta sekä asiantuntija-apua yrityksille ja parantaa samalla kaikkein heikompien asemaa.
Food waste ecosystem -hankkeen projektipäällikkö Mari Itkonen (Vantaan kaupunki) pohtii blogissaan ruokahävikistä aiheutuvia taloudellisia kustannuksia. Hävikkiviikkoa vietetään 11.9.-17.9.2023.
