Ruokahävikin vähentäminen on kestävää kehitystä

Maailmassa lähes kolmasosa ruoasta päätyy hävikiksi. Määrä on valtava, etenkin kun samaan aikaan nälänhädästä ja köyhyydestä kärsiviä ihmisiä on paljon: maailmanlaajuisesti yli 780 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja lähes kolmella miljardilla ihmisellä ei ole varaa monipuoliseen ruokaan. Samaan aikaan ruokaa heitetään roskiin määrä, jolla voisi ruokkia vuosittain kaksi miljardia ihmistä. Ruoka on asumisen, liikkumisen ja muiden tavaroiden ja palveluiden jälkeen neljäs merkittävä ilmastovaikutusten aiheuttaja. YK:n ympäristöohjelman UNEP:n mukaan ruoan ilmastovaikutuksista noin 17 prosenttia tulee nimenomaan ruokahävikistä. Ruokajäte muodostaa 8–10 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä.

Entä miltä hävikkimäärät näyttävät Euroopan ja Suomen tasolla? EU:ssa ruokahävikkiä syntyy noin 58,5 miljoonaa tonnia vuosittain eli 131 kiloa per henkilö vuodessa. Suomessa puolestaan syntyy noin 650 miljoona kiloa elintarvikejätettä vuosittain, josta ruokahävikin osuus on noin puolet eli noin 360 miljoonaa kiloa.

Kansainvälinen ruokahävikkipäivä

Tänään on YK:n kansainvälinen ruokahävikkipäivä, jota on vietetty vuodesta 2020 lähtien. Ruokahävikin vähentäminen kuuluu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDGt). Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Ruokahävikin vähentäminen vaikkapa lahjoittamalla hävikkiruokaa ruoka-apuun tukee parhaimmillaan kaikkia kolmea kestävän kehityksen osa-aluetta: ekologista, taloudellista sekä sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.

Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, josta käytetään nimeä Agenda2030. Se sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä (kuva). Vastuu näiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.

Ruokahävikkipäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ongelmasta, sen merkityksestä ja mahdollisista ratkaisuista, sekä lisätä globaalia toimintaa kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluvan vastuullisen kuluttamisen (SDG12) saavuttamiseksi. Tavoitteen 12 alatavoite 12.3 on seuraava: Puolittaa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa sadonkorjuun jälkeinen hävikki mukaan lukien. Sama ruokajätteen määrän puolittamistavoite on Euroopan Unionilla, Suomessa ja Helsingissä. Kuten jo edellä mainittiin, ruokahävikin vähentäminen liittyy olennaisesti myös muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, kuten tavoitteisiin 2 (Ei nälkää) ja 13 (Ilmastotekoja).

Think globally, act locally

Euroopan kestävän kehityksen viikkoja ja Agenda 2030:n puolivälikatsausta vietetään parhaillaan eli syys-lokakuun vaihteessa 18.9.-8.10.2023. Viikot alkoivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden huippukokouksella, jonka yhteydessä julkaistu “The Global Sustainable Development Report 2023” tarkastelee kestävän kehityksen tilaa Agenda 2030 -toimintaohjelman puolivälissä. Sen mukaan maailmanlaajuisesti syntyy 120 kiloa ruokahävikkiä vuodessa per henkilö (määrä ei tietenkään jakaudu tasaisesti) ja ruokahävikki tuotanto- ja jakeluketjuissa sadonkorjuun jälkeinen hävikki mukaan lukien oli vuonna 2021 13,2%. Tämä luku on vuoden 2016 tasolla eli jäädään vielä kauas tavoitteesta puolittaa hävikki vuoteen 2030 mennessä. Mitä tavoitteisiin 2 ja 13 tulee, niin nälänhädästä kärsivien määrä on ollut kasvussa vuodesta 2015 lähtien eivätkä nykyiset toimet ole riittäviä myöskään ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Jotta työmäärä ei tuntuisi uuvuttavalta, kannattaa noudattaa vanhaa ajatusta ”think globally, act locally”. EU-rahoitteisessa Food waste ecosystem -hankkeessa keskitymme Suomessa pääkaupunkiseudulle ja täällä ravitsemispalveluihin, sillä kaikkea ei kannata yrittää tehdä yhtä aikaa. Jokainen myös voi tehdä oman, pienen osuutensa miettimällä tarkkaan ruokaostoksensa ja sen, mitä lautaselleen ottaa.

Teksti: Heta Hyvärinen, projektipäällikkö, Helsingin kaupunki, Food waste ecosystem -hanke

Food waste ecosystem -hanke on EU:n osarahoittama. Tutustu hankkeeseen täällä.

Lähteet:

https://news.un.org/en/story/2023/07/1139037

https://www.unep.org/resources/report/unep-food-waste-index-report-2021

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/fs_23_3569

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547657/luke-luobio_49_2021.pdf

https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys

https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

https://sdgs.un.org/gsdr/gsdr2023