Menu
Menu
Food waste ecosystem-hanke luo pääkaupunkiseudulle uudenlaisen ja verkostomaisen toimintatavan, jonka myötä ruokahävikki vähenee ja sitä pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Tavoitteena on edistää ruoan kiertotaloutta pääkaupunkiseudulla.
Hankkeessa etsitään käytännön ratkaisuja erityisesti ravitsemispalveluiden elintarvikejätteen vähentämiseen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää alan toimijoiden kykyä hyödyntää ylijäänyttä ruokaa entistä laajemmin ruoka-apuun.
Hankkeessa mitataan elintarvikejätteen määrää ja laatua. Tulokset edistävät ymmärrystä siitä, miten elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä voidaan vähentää tehokkaasti.
Hankkeessa selvitetään yritysten mahdollisuuksia rakentaa ja kehittää liiketoimintaansa elintarvikejätteestä.
Vantaan kaupunki
Helsingin kaupunki
Laurea-ammattikorkeakoulu
Luonnonvarakeskus
1 187 471 €
EAKR: 712 482 €
04/2023 – 03/2026
Yhdessä kehittäminen luo mahdollisuuksia uusien ideoiden synnylle.
Hanke tuo yhteen ravitsemispalvelut ruoka- ja kiertotalouden yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä ruoka-aputoimijat. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat ruoka-alan toimijat pääkaupunkiseudulla; erityisesti ravitsemispalvelut kuten laitoskeittiöt, ateriapalvelut ja ravintolat, mutta myös muut hävikkiruoan lähteet kuten elintarvikeyritykset.
Hankkeen muita kohderyhmiä ovat ruoka-aputoimijat pääkaupunkiseudulla sekä muut ylijäänyttä ruokaa hyödyntävät seurakunnat, järjestöt, kunnat ja yritykset. Lisäksi kohderyhmiä ovat kiertotalouden yritykset, jotka jo nyt tuottavat jätteestä liiketoimintaa sekä uudet elintarvikejätteen hyödyntämisestä kiinnostuneet yritykset.
Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä jätehierarkian periaatteiden mukaisesti siten, että ensisijaisena toimena tulee olla ruokahävikin ehkäisy. Jos ylijäänyttä ruokaa uhkaa joutuminen hävikiksi, pitää se ensisijaisesti hyödyntää ihmisravintona. Jos ruokahävikkiä ei voida hyödyntää ihmisravintona, voidaan se ohjata rehu- tai energiakäyttöön.
Hanke tukee pääkaupunkiseudun kuntien kestävää kehitystä sekä hiilineutraaliustavoitteita ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Tutkimusten mukaan ravitsemispalveluiden osuus elintarvikeketjun ruokahävikistä Suomessa on hieman alle 20 %, ja sen hyödyntäminen on edelleen vähäistä.
Muiden ruokahävikin lähteiden, kuten teollisuus, tukku- ja vähittäiskaupan osalta hävikin hyödyntämisaste on korkeammalla tasolla.
Hanke pyrkii vahvistamaan pääkaupunkiseudun elinvoimaa kestävästi, päästöjä vähentäen.
Sodexo on aloittanut uudenlaisen kokeilun pääkaupunkiseudulla, jossa viidessä oppilaitoksessa syntyneet kahvinporot ja paistorasvat kierrätetään mullaksi ja biopolttoaineeksi. Kokeilu tukee Helsingin tavoitteita vähentää ruokahävikin määrää.
Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa kokeillaan oppilaitosten lounailta ja ravintoloilta ylijääneen ruoan lahjoittamista ja jakamista sitä tarvitseville ruoka-aputoimijoiden kautta. Kevään ensimmäiset kokeilut onnistuivat hyvin ja nyt niitä laajennetaan entisestään – kyse on alueen koko ruokahävikkiekosysteemin osapuolten yhteistyön kehittämisestä.
Helsingin, Espoon ja Vantaan ateriapalveluissa tehdään paljon töitä ruokahävikin vähentämiseksi. Erityisesti ruokailijamääriä koskevassa tiedonkulussa ja linjastohävikin lahjoittamisessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa.
Ravintoloissa syntyvää erilaista elintarvikejätettä, kuten rasvoja ja hedelmien kuoria, on mahdollista hyödyntää ja jalostaa uusien tuotteiden tuotannossa kiertotalousajattelun mukaisesti.
Helsingissä alkaa tänään uudenlainen kokeilu, jossa Sodexo lahjoittaa oppilaitosten lounailta ylijäänyttä ruokaa ruoka-apuun. Ruoat noutaa hävikkiruokaterminaali Stadin safka, joka jakaa ne eteenpäin ruoka-aputoimijoille.
Pääkaupunkiseudun ravitsemispalvelut voivat nyt osallistua maksuttomaan ruokahävikin mittausjaksoon. Kunnallisia ja yksityisiä ravintoloita tuetaan ruokahävikin vähentämisessä ja hävikkiruoan hyödyntämisessä esimerkiksi työpajojen, pilottien ja koulutuksen kautta.
Maailmassa lähes kolmasosa ruoasta päätyy hävikiksi. Määrä on valtava, etenkin kun samaan aikaan nälänhädästä ja köyhyydestä kärsiviä ihmisiä on paljon: maailmanlaajuisesti yli 780 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja lähes kolmella miljardilla ihmisellä ei ole varaa monipuoliseen ruokaan. Samaan aikaan ruokaa heitetään roskiin määrä, jolla voisi ruokkia vuosittain kaksi miljardia ihmistä.
Uusi, innovatiivinen ja pääkaupunkiseutua kehittävä projekti on alkanut! Food Waste Ecosystem tekee juuri sitä, mitä hävikkitutkimuksessa on todettu tarpeelliseksi: kehittää alueen yhteistyötä, tarjoaa sparrausta sekä asiantuntija-apua yrityksille ja parantaa samalla kaikkein heikompien asemaa.
Food waste ecosystem -hankkeen projektipäällikkö Mari Itkonen (Vantaan kaupunki) pohtii blogissaan ruokahävikistä aiheutuvia taloudellisia kustannuksia. Hävikkiviikkoa vietetään 11.9.-17.9.2023.
Mari Itkonen
Projektipäällikkö
Vantaan kaupunki
mari.itkonen@vantaa.fi
Pekka Enroth
Projektiasiantuntija
Vantaan kaupunki
pekka.enroth@vantaa.fi
Heta Hyvärinen
Projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
heta.hyvarinen@hel.fi
Veera Peltomaa
Projektipäällikkö
Laurea-ammattikorkeakoulu
veera.peltomaa@laurea.fi
Kirsi Silvennoinen
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
kirsi.silvennoinen@luke.fi
Avoimen innovaation edistäminen rakennetussa ympäristössä -hanke tukee pääkaupunkiseudun muodostumista maailman parhaaksi kokeilu- ja innovaatioympäristöksi.
Hankkeen tavoitteena on luoda innovaatioista käytäntöjä ja edistää avoimia innovaatioita rakennetussa ympäristössä.
Hankkeessa luodaan systemaattisen kokeiluyhteistyön toimintamalli, jossa rakennettu ympäristö toimii kokeilualustana. Kokeilualustalla toteutetaan innovatiivisten hankintojen toimintamalli, joka vahvistaa tiedonvälitystä sekä innovaatioiden skaalaamista kaupunkien välillä.
Hankkeen kohderyhmiä ovat yritykset, jotka tarjoavat pilottivalmiita ratkaisuja rakennetun ympäristön kokonaisuudessa. Hankkeen aikana toteutettavat toimintamallit tähtäävät räätälöityihin ja ketteriin kokeiluihin, joissa keskitytään erityisesti pilotointi ja skaalausvalmiuden omaaviin startup-, kasvu- ja pk-yrityksiin.
Kokeiluihin osallistuvat yritykset saavat projektiryhmältä tukea ratkaisuiden itsenäiseen pilotointiin sekä yhteisratkaisujen kehittämiseen muiden yritysten kanssa. Uudet ratkaisut pilotoidaan hankkeen aikana, jonka jälkeen ne tukevat myös yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehitystä.
