Mitä tapahtuu, kun kokonainen toimiala joutuu uudistumaan samaan aikaan teknologisen murroksen, kiristyvän rahoituksen ja muuttuvien osaamisvaatimusten keskellä? Digital Creative Industries and Beyond -hanke vastasi tähän kysymykseen käytännössä: se auttoi digitaalisia luovia aloja vahvistamaan osaamistaan, rakentamaan uusia verkostoja ja löytämään suuntaa ajassa, jossa muutos on uusi normaali.
Metropolia Ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteinen Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke (1.11.2023–30.11.2026) toteutettiin aikana, jolloin digitaaliset luovat alat elivät poikkeuksellisen voimakasta murrosta. Jo hankkeen kirjoitusvaiheessa asetetut tavoitteet (digitaalisen luovan alan yritysten osaamisen kasvattaminen, kestävän kasvun vahvistaminen, sekä kansainvälistymisen ja ekosysteemien tukeminen) säilyivät koko toteutuksen ajan, mutta alan toimintaympäristö kohtasi useita muutoksia hankkeen aikana. Pandemian jälkivaikutukset, julkisen rahoituksen kiristyminen, audiovisuaalisen alan (av-alan) rakennemuutokset, työmarkkinoiden epävarmuus sekä tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden nopea kehitys pakottivat koko alaa arvioimaan toimintatapojaan, ansaintalogiikoitaan ja tulevaisuuden suuntiaan uudelleen – ja juuri tässä muutoksessa DCIB-hanke osoitti tarpeellisuutensa.
DCIB-hanke ei jäänyt kiinni alkuperäisiin oletuksiin kasvusta vakaissa oloissa, vaan sen toimenpiteitä hienosäädettiin aktiivisesti vastaamaan alan todellisia, nopeasti muuttuvia tarpeita. Kasvun tukemisen rinnalle nousi selviytyminen: yritysten ja ammattilaisten piti paitsi uudistua, myös löytää keinoja pysyä toimintakykyisinä murroksen keskellä. Hankkeessa vahvistettiin yritysten liiketoimintaosaamista, tuettiin kansainvälistymistä, kasvatettiin ajankohtaista osaamista, tuotettiin uutta tutkimus- ja selvitystietoa sekä rakennettiin kohtaamisia, joista syntyi uusia verkostoja, yhteistyötä, työmahdollisuuksia ja liiketoimintaa.
Lyhyesti tiivistäen DCIB onnistui siinä, mikä tällaisessa ajassa on olennaisinta: se auttoi digitaalisia luovia aloja sopeutumaan muutokseen ja rakentamaan pohjaa uudelle kasvulle. Samalla se osoitti, että alan kehittäminen vaatii rinnakkain osaamisen vahvistamista, yrityskohtaista tukea, uusia kumppanuuksia ja tutkimukseen nojaavaa ymmärrystä.
DCIB-hanke ei jäänyt kiinni alkuperäisiin oletuksiin kasvusta vakaissa oloissa, vaan sen toimenpiteitä hienosäädettiin aktiivisesti vastaamaan alan todellisia, nopeasti muuttuvia tarpeita. […] se auttoi digitaalisia luovia aloja sopeutumaan muutokseen ja rakentamaan pohjaa uudelle kasvulle.
Tämän yhteishankkeen osatoteuttajien (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki ja Aalto-yliopisto) roolit ja toimenpiteet olivat luonteeltaan erilaisia, mutta jokainen toimija vastasi alan tarpeisiin tehokkaasti, omalle organisaatiolleen ominaisella tavalla. Hankkeen vahvuus oli osatoteuttajien toisiaan täydentävissä rooleissa: korkeakoulut toivat mukaan osaamisen kehittämistä, tutkimusta ja yrityskohtaista tukea, kaupunki puolestaan yrityspalveluita, kansainvälisiä verkostoja ja uusia kehittämisympäristöjä. Näin alaa pystyttiin tukemaan useasta suunnasta samanaikaisesti.
Korkeakoulut toivat mukaan osaamisen kehittämistä, tutkimusta ja yrityskohtaista tukea, kaupunki puolestaan yrityspalveluita, kansainvälisiä verkostoja ja uusia kehittämisympäristöjä. Näin alaa pystyttiin tukemaan useasta suunnasta samanaikaisesti.
Tämä koostava loppuartikkeli kokoaa yhteen hankkeen keskeiset toimenpiteet, tulokset ja havainnot osatoteuttajittain sekä tarkastelee lopuksi koko hankkeen yhteistä vaikuttavuutta. Jos haluat perehtyä tarkemmin kunkin organisaation tekemään työhön, suosittelemme lukemaan lisäksi osatoteuttajien omat loppuartikkelit (linkit alla) sekä tutustumaan tekstin lomasta löytyviiin linkkeihin.
Metropolia Ammattikorkeakoulun rooli DCIB-hankkeessa painottui digitaalisten luovien alojen yritysten ja ammattilaisten ajankohtaisen osaamisen kehittämiseen, poikkialaisen verkostoitumisen vahvistamiseen sekä uusien innovaatioiden ja yhteistyökuvioiden mahdollistamiseen. Metropolian toimenpiteet rakentuivat erityisesti pilottiohjelmien ja tapahtumien ympärille.
Metropolia toteutti hankkeen aikana kaksi merkittävää pilottikokonaisuutta: ekokoordinoinnin pilottiohjelman ja virtuaalituotannon pilottiohjelman. Molemmat järjestettiin kolme kertaa, joten hankeaikana toteutui yhteensä kuusi pilottia, joihin osallistui kaiken kaikkiaan 70 yritystä.
Ekokoordinoinnin pilottiohjelma vastasi audiovisuaalisen alan kasvavaan tarpeeseen kehittää kestävyysosaamista käytännön tasolla. Ohjelman aikana alan ammattilaiset perehtyivät ekologiseen kestävyyteen, mutta myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys oli tärkeä osa kokonaisuutta. Kestävyys ei ole tuotannossa irrallinen lisä, vaan toimintatapa, joka liittyy työhyvinvointiin, resursseihin, johtamiseen, raportointiin ja rahoituskriteereihin. Hankkeen aikana ekologista vastuullisuutta koskeva sääntely, tilaajavaatimukset ja standardit tiukkenivat. Pilotti oli tässä muutoksessa erittäin ajankohtainen: se auttoi yrityksiä sekä ennakoimaan uusia vaatimuksia että vahvistamaan osaamistaan niiden astuttua voimaan.
Hankkeen aikana ekologista vastuullisuutta koskeva sääntely, tilaajavaatimukset ja standardit tiukkenivat. Pilotti oli tässä muutoksessa erittäin ajankohtainen.
Ekokoordinoinnin pilotit tavoittivat yhteensä 41 yritystä, ja osallistujat edustivat laajasti eri profiileja ruohonjuuritason tekijöistä johtotason päättäjiin. Pilotin tulokset eivät jääneet vain oppimiseen, sillä pilottien myötä yritykset kehittivät omia prosessejaan, tehostivat kestävän tekemisen käytäntöjään ja joissain tapauksissa myös laajensivat palvelutarjontaansa kestävyyspalveluihin. Yksi tärkeimmistä pysyvistä tuloksista oli av-alan kestävyysosaajien verkosto, joka jatkaa tiedonvaihtoa ja vertaistukea myös hankkeen päätyttyä.
Virtuaalituotannon pilottiohjelma puolestaan vahvisti osaamista tuotantotavassa, jonka merkitys kasvaa nopeasti kansainvälisellä kentällä, mutta jonka hyödyntäminen Suomessa on ollut vielä rajallista. Ohjelma tarjosi osallistujille käytännönläheisen mahdollisuuden oppia virtuaalituotannon työtapoja, syventyä alan keskeisiin työkaluihin (mm. Unreal Engine) sekä arvioida niiden liiketoiminnallista potentiaalia. Pilotti osoitti, että virtuaalituotanto ei kuulu vain VFX- ja jälkituotanto-osaajille, vaan ymmärrystä tarvitaan laajasti eri tuotantorooleissa.
Virtuaalituotannon piloteissa oli mukana yhteensä 29 yritystä, ja jo hankkeen aikana vähintään yhdeksän osallistunutta yritystä oli kehittänyt prosessejaan tai laajentanut tarjontaansa pilotin ansiosta. Yritykset ottivat käyttöön uusia toimintamalleja, käynnistivät uusia projekteja ja alkoivat tarjota virtuaalituotantoa osana omaa palveluvalikkoaan. Tärkeä havainto oli, että uuden teknologian oppimisen lisäksi eniten arvoa tuotti keskustelut, vertaistuki ja uudet kontaktit.
Oppimisen lisäksi eniten arvoa tuotti keskustelut, vertaistuki ja uudet kontaktit.
Pilottien lisäksi Metropolia järjesti hankkeen aikana 15 live-tapahtumaa, jotka jakoivat ajankohtaista tietoa ja mahdollistivat kohtaamisia. Tapahtumat käsittelivät muun muassa uusia teknologioita, rahoitusta, tulevaisuusskenaarioita, työllistymistä, ekosysteemiajattelua, poikkialaisuutta ja alan muuttuvia toimintatapoja.
Metropolian tapahtumat tavoittivat yhteensä yli 2000 osallistujaa, ja niissä esiintyi yli 30 luovan alan asiantuntijaa eri organisaatioista. Tapahtumien palautteissa korostui erityisesti verkostoitumisen merkitys: 75 % osallistujista kertoi luoneensa uusia suhteita ja 80 % koki oppineensa uutta. Tämä vahvisti havaintoa siitä, että luovilla aloilla on erittäin suuri tarve kasvokkaisiin kohtaamisiin.
Luovilla aloilla on erittäin suuri tarve kasvokkaisiin kohtaamisiin.
Metropolian tapahtumat eivät jääneet yleisiksi keskustelufoorumeiksi, vaan niistä syntyi myös konkreettisia vaikutuksia. Esimerkiksi Metropolialla järjestetyt työnantajatapahtumat raivasivat luovan alan opiskelijoille väyliä työelämään ja mahdollistivat useita rekrytointeja sekä freelancer- ja työkokeilusuhteita. Poikkialaiset tapahtumat, kuten peli- ja av-alaa yhdistänyt Matching Games & AV -tapahtuma (Metropolian, Helsingin kaupungin, Pääkaupunkiseudun pelialan keskittymä pk-yrityksille -hankkeen ja HEVinnovations-ohjelman yhteistyötapahtuma) sekä luovaa alaa ja tapahtuma-alaa yhdistänyt Creativity x Events Pitching Day (DCIB-hankkeen ja Collab – Taloudellista kestävyyttä ja poikkialaista yhteistyötä tapahtuma-alalle -hankkeen yhteistyötapahtuma), avasivat uusia yhteistyöpolkuja, joiden tuloksista tullaan raportoimaan vielä hankkeen päättymisen jälkeen.
Metropolian osatoteutuksen keskeiset tulokset liittyivät ajankohtaisen osaamisen vahvistamiseen, uusien toimintatapojen kokeilemiseen ja verkostojen rakentamiseen. Tapahtumien ja pilottiohjelmien kautta alan yritykset ja ammattilaiset saivat konkreettisia valmiuksia vastata toimintaympäristön muutoksiin, kehittää omaa toimintaansa ja tunnistaa uusia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia.
Erityisesti kestävyysteemojen ja virtuaalituotannon ympärille syntyi uutta osaamista, uusia käytäntöjä ja uusia avauksia. Samalla hankkeen ympärille rakentui aktiivinen verkosto, joka tuki kohtaamisia, poikkialaista yhteistyötä ja työllistymistä. Vaikutukset näkyvät myös hankkeen jälkeen muun muassa koulutuksen kehittämisessä, julkaisuissa ja uusissa toimintamalleissa, mutta myös uusien yritysten syntymisessä ja uusien työpaikkojen muodostumisessa. Hankkeen opit ovat juurtuneet myös pysyvämpiin rakenteisiin, kuten Metropolian av-alan kestävyysosaamisen maisteriohjelmaan.
Luovien alojen elinvoimaa rakennetaan paitsi osaamisen myös yhteisöjen, verkostojen ja uusien yhteistyörakenteiden kautta.
Metropolian osatoteutuksen keskeinen oivallus oli, että luovien alojen uudistumista voidaan tukea tehokkaasti silloin, kun ajankohtainen osaamisen kehittäminen, käytännön kokeilut ja verkostoituminen kytketään tiiviisti yhteen. Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä, vaan alan toimijat tarvitsevat konkreettisia mahdollisuuksia oppia uutta, testata uusia toimintatapoja, kehittää palveluitaan ja kohdata muita osaajia kasvokkain. Hanke osoitti, että oikea-aikaisilla piloteilla voidaan vahvistaa yritysten valmiuksia vastata sekä uusiin vaatimuksiin että teknologiseen murrokseen.
Hanke osoitti, että oikea-aikaisilla piloteilla voidaan vahvistaa yritysten valmiuksia vastata sekä uusiin vaatimuksiin että teknologiseen murrokseen.
Hankkeen aikana vahvistui ymmärrys siitä, että luovien alojen elinvoimaa rakennetaan paitsi osaamisen myös yhteisöjen, verkostojen ja uusien yhteistyörakenteiden kautta. Hankkeen vaikutukset eivät jääneet hetkellisiksi, vaan ne näkyvät myös uusina toimintamalleina, julkaisuina ja koulutussisältöinä, jotka jatkavat elämäänsä hankkeen jälkeen.
Helsingin kaupungin rooli DCIB-hankkeessa painottui erityisesti luovien alojen yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymisen edistämiseen sekä luovuuden, teknologian ja kaupunkikehityksen rajapinnoilla syntyvän innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Helsingin näkökulmasta hanke kytkeytyi yksittäisten yritysten tukemisen lisäksi myös laajempaan elinkeinokehittämiseen.
Monille pienille luovien alojen yrityksille ja freelancereille liiketoiminnan kehittäminen, rahoituksen hakeminen ja kansainvälistyminen ovat haastavia ilman kohdennettua tukea. Helsingin kaupungin keskeinen panos oli luovien alojen erityispiirteet huomioivan yritysneuvonnan ja mentoroinnin kehittäminen yhteistyössä Business Helsingin palveluiden kanssa.
Hankkeen aikana rakennettiin asiantuntija- ja mentoriverkosto, jonka kautta yrityksille tarjottiin maksutonta sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen, rahoitukseen, kansainvälistymiseen ja innovaatioiden edistämiseen. Tämä oli tärkeää erityisesti siksi, että luovat alat tarvitsevat sellaista toimialakohtaista ymmärrystä, jota yleiset yrityspalvelut eivät aina yksin pysty tarjoamaan.
Hankkeen aikana rakennettiin asiantuntija- ja mentoriverkosto, jonka kautta yrityksille tarjottiin maksutonta sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen, rahoitukseen, kansainvälistymiseen ja innovaatioiden edistämiseen.
Yritysten rahoitusosaamista vahvistettiin myös esimerkiksi rahoitusneuvontaklinikoilla, joissa yrityksiä autettiin tunnistamaan sopivia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen instrumentteja. Näin hanke tuki yrityksiä paitsi ideatasolla myös konkreettisesti kohti rahoituskelpoisia kehittämishankkeita.
Helsinki edisti kansainvälistymistä sekä tukemalla paikallisia yrityksiä maailmalle että houkuttelemalla kansainvälisiä yrittäjiä Helsinkiin.
Keskeinen pilotti oli 90 Day Finn Digital Creative, joka toteutettiin yhteistyössä Helsinki Partnersin kanssa. Ohjelma toi Helsinkiin kolme kansainvälistä digitaalisten luovien alojen yrittäjää Kanadasta, Meksikosta ja Isosta-Britanniasta. He tutustuivat Helsingin yritysekosysteemiin, tutkimusorganisaatioihin ja startup-kenttään yritysvierailujen ja tapahtumien kautta. Pilotin vaikutukset olivat konkreettisia: sen myötä Helsinkiin perustettiin kaksi uutta yritystä ja pääkaupunkiseudulle syntyi useita työpaikkoja.
Helsinki edisti kansainvälistymistä sekä tukemalla paikallisia yrityksiä maailmalle että houkuttelemalla kansainvälisiä yrittäjiä Helsinkiin.
Toinen merkittävä kokonaisuus oli SHINE Showcase, joka toi yhteen luovien alojen kasvuhakuisia yrityksiä, sijoittajia, rahoittajia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Tapahtuma tarjosi yrityksille mahdollisuuden pitchata liiketoimintaansa, saada asiantuntijapalautetta ja rakentaa verkostoja kasvun tueksi. Tämä täydentyi muilla koulutuksilla ja tapahtumilla, kuten pitchausvalmennuksilla, Script Summitilla, Nordic Script -työpajoilla ja kansainvälisiä markkinoita käsittelevillä tilaisuuksilla.
Hankkeen aikana rakentui myös yhdeksän yrityksen delegaatio Japaniin suuntautuvalle vienti- ja verkostoitumismatkalle. Matkan tuloksista päivitetään tietoa joulukuussa 2026.
Yksi Helsingin keskeisistä panoksista DCIB-hankkeessa oli Creativity x Tech x City -haastetapahtumakonseptin kehittäminen. Sen tavoitteena oli tuoda luovien alojen osaamista osaksi laajempaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä synnyttää uusia ratkaisuja oikeisiin kaupunkikehityksen ja palveluiden haasteisiin.
Tapahtumat, yritysneuvonta ja verkostot voivat yhdessä vauhdittaa uusien liiketoimintakonseptien syntymistä.
Tapahtumissa työstettiin konkreettisia haasteita, kuten tyhjillään olevan rakennuksen uudenlaista käyttöä tai Helsingin keskustan elävöittämistä teknologian ja luovien sisältöjen avulla. Olennaista oli, että luovien alojen osaajia ei nähty vain oman alansa toimijoina, vaan myös muiden toimialojen uudistajina.
Erityisen kiinnostava esimerkki oli Onnellisuusmuseo, jonka kehityspolku sai tukea hankkeen verkostojen ja asiantuntijatuen kautta. Museokonsepti yhdistää luovan sisällöntuotannon, tutkimuksen ja elämyksellisen teknologian, ja hankkeen aikana se eteni ideasta konkreettiseksi yritystoiminnaksi. Tapaus osoittaa hyvin, miten tapahtumat, yritysneuvonta ja verkostot voivat yhdessä vauhdittaa uusien liiketoimintakonseptien syntymistä.
Lisäksi monialaista yhteistyötä vahvistettiin jo aiemmin mainitussa Matching Games & AV -tilaisuudessa, jossa peli- ja audiovisuaalisen alan toimijat tunnistivat yhteistyömahdollisuuksia ja aloittivat keskusteluja yhteisistä kehityshankkeista.
Helsingin kaupungin osatoteutuksen keskeiset tulokset liittyivät luovien alojen yritysten kasvuedellytysten vahvistamiseen, kansainvälistymisen tukemiseen ja uusien yhteistyömuotojen avaamiseen. Hankkeen aikana kehitettiin luovien alojen erityispiirteet huomioivaa yritysneuvontaa ja rakennettiin asiantuntija- ja mentoriverkosto, jonka kautta yritykset saivat tukea liiketoiminnan kehittämiseen, rahoitukseen, kansainvälistymiseen ja uusien hankkeiden edistämiseen. Samalla syntyi konkreettisia kehityspolkuja uusille yritysideoille ja liiketoimintakonsepteille, ja kaupungin ymmärrys siitä, miten luovien alojen yrityksiä voidaan tukea osana elinkeinokehittämistä, vahvistui.
Kaupungin ymmärrys siitä, miten luovien alojen yrityksiä voidaan tukea osana elinkeinokehittämistä, vahvistui.
Toinen keskeinen tulos oli luovan osaamisen kytkeminen aiempaa tiiviimmin kansainvälisiin verkostoihin, innovaatioympäristöihin ja muiden toimialojen kehittämiseen. Lisäksi monialaiset tapahtumat ja haastetapahtumakonseptit osoittivat, että luovien alojen osaamista voidaan hyödyntää laajasti myös kaupunkikehityksessä, palveluinnovaatioissa ja uusissa elämyskonsepteissa. Helsingin osuudessa syntyi näin uusia verkostoja, yhteistyöavauksia ja liiketoiminnan mahdollisuuksia, joiden vaikutukset ulottuvat yksittäisiä hanketoimenpiteitä pidemmälle.
Monialaiset tapahtumat ja haastetapahtumakonseptit osoittivat, että luovien alojen osaamista voidaan hyödyntää laajasti myös kaupunkikehityksessä, palveluinnovaatioissa ja uusissa elämyskonsepteissa.
Helsingin kaupungin osatoteutuksen tärkeimpiä oivalluksia oli, että luovien alojen yritysten kasvun tukeminen edellyttää muutakin kuin neuvontaa. Tarvitaan myös mahdollisuuksia verkostoitua, kehittää ideoita yhdessä muiden kanssa, löytää uusia asiakkaita ja soveltaa omaa osaamista uusissa ympäristöissä. Samalla hankkeessa vahvistui kaupungin oma ymmärrys siitä, miten luovien alojen yrityksiä voidaan tukea kohdennetummin osana elinkeinokehittämistä.
Luovien alojen yritysten kasvun tukeminen edellyttää muutakin kuin neuvontaa. Tarvitaan myös mahdollisuuksia verkostoitua, kehittää ideoita yhdessä muiden kanssa, löytää uusia asiakkaita ja soveltaa omaa osaamista uusissa ympäristöissä.
Helsingille DCIB oli tärkeä myös strategisesti: se konkretisoi sitä, mitä tarkoittaa, kun luovat alat tunnistetaan kaupungin kasvualaksi. Luovien alojen kasvu ei synny vain alan sisällä, vaan myös kyvystä kytkeytyä teknologiaan, kaupunkikehitykseen, matkailuun, palveluihin ja kansainvälisiin verkostoihin.
Täydennetään 18.11.2026.
Aalto-yliopisto yhdisti yrityskohtaisen sparrauksen ja toimialaa koskevan tutkimuksellisen selvitystyön DCIB-hankkeessa. Aallon osuudessa keskityttiin ennen kaikkea audiovisuaalisen alan muutosten, kehittämistarpeiden ja yritysten strategisten valintojen ymmärtämiseen.
Hankkeen toteutusaikana av-ala ajautui tilanteeseen, jossa monen yrityksen ensisijaiseksi tavoitteeksi tuli selviytyminen. Tilaukset vähenivät, rahoitus kiristyi ja kannattavuus heikkeni. Tässä tilanteessa Aalto-yliopiston ratkaisu oli kohdistaa resurssit yrityskohtaisesti räätälöityyn tukeen ja samalla tuottaa uutta tietoa siitä, miksi juuri tällaista tukea tarvitaan.
Aallon keskeinen toimenpide oli Kudos³-ohjelma, jossa yritykset saivat tukea liiketoiminnan, sisällönkehityksen, rahoituksen, immateriaalioikeuksien ja kansainvälistymisen kysymyksiin. Olennaista ohjelmassa oli joustavuus: kaikille ei tarjottu samaa mallia, vaan tuki rakennettiin yrityksen oman tilanteen mukaan.
Hankkeen loppuun mennessä ohjelmassa oli mukana 13 organisaatiota: 12 yritystä ja yksi toimialan edunvalvontajärjestö. Mukana oli elokuva- ja draamatuotantoyhtiöitä, jälkituotantoyhtiöitä, immersiivisten sisältöjen kehittäjiä, teknologiayrityksiä, yksinyrittäjiä ja freelance-verkostoja.
Juuri vaikeassa suhdanteessa pienillä yrityksillä on vähiten aikaa kehittämiseen, vaikka tarve olisi suurin.
Tulokset näkyivät konkreettisina askelina: uusia palveluliiketoimintoja syntyi, rahoitushakemuksia valmisteltiin, kansainvälisiä tiekarttoja rakennettiin, uusia yhtiöitä perustettiin ja useita uusia yrityksiä on valmistelussa. Sparraus auttoi yrityksiä siirtymään esimerkiksi puhtaasta palveluliiketoiminnasta kohti tuotteistamista, jäsentämään kansainvälistymistä pitkäjänteisemmin ja tunnistamaan oman immateriaalioikeusstrategiansa merkityksen.
Kudos³:n arvo ei ollut vain neuvonnassa, vaan siinä, että se tavoitti yritykset niiden omassa rytmissä. Juuri vaikeassa suhdanteessa pienillä yrityksillä on vähiten aikaa kehittämiseen, vaikka tarve olisi suurin. Tämä oli yksi Aallon osatoteutuksen tärkeimmistä opeista.
Sparraus auttoi yrityksiä siirtymään esimerkiksi puhtaasta palveluliiketoiminnasta kohti tuotteistamista, jäsentämään kansainvälistymistä pitkäjänteisemmin ja tunnistamaan oman immateriaalioikeusstrategiansa merkityksen.
Aalto jalkautui hankkeen aikana aktiivisesti alan olemassa oleviin ammattilaistapahtumiin ja verkostoihin. Tämä osoittautui toimivaksi tavaksi sekä tavoittaa yrityksiä Kudos³-ohjelmaan että kerätä laadullista ymmärrystä alan muutoksesta.
Aalto-yliopiston osatoteutus oli mukana esimerkiksi Tampereen elokuvajuhlilla, Uudenmaan kulttuurifoorumissa, Marché du Filmissä Cannesissa, Location Days Tartossa, Screen Helsingissä ja Finnish Film Affairissa. Näiden kohtaamisten kautta syntyi kontakteja sekä kotimaisiin että kansainvälisiin toimijoihin, ja samalla alan muutosta voitiin tarkastella osana laajempaa eurooppalaista kehitystä.
Kohtaamisten kautta syntyi kontakteja sekä kotimaisiin että kansainvälisiin toimijoihin, ja samalla alan muutosta voitiin tarkastella osana laajempaa eurooppalaista kehitystä.
Aallon toinen päätulos oli selvitystyö av-alan muuttuvasta toimintaympäristöstä. Työn painopiste tarkentui hankkeen aikana yksittäisten tuotantojen johtamisesta kohti tuotantoyhtiöiden strategisia kyvykkyyksiä, rahoitusrakenteita ja oikeuksien hallintaa.
Keskeinen havainto oli projektien ja yrityksen välisen eron tunnistaminen. Vaikka elokuva- ja draamatuotanto toimii projektipohjaisesti, tuotantoyhtiön pitää kyetä rakentamaan arvoa myös tuotantojen välillä: ylläpitämään kehittelyä, hallitsemaan oikeuksia, rakentamaan rahoitusta ja kansainvälisiä kumppanuuksia sekä muuttamaan yksittäisissä projekteissa syntyvä osaaminen pitkäjänteiseksi kilpailukyvyksi.
Selvitystyön tuloksena syntyi kolme keskeistä julkaisua: Tuottajan johtajuus muuttuvalla av-alalla -tutkimusraportti, Politiikka- ja toimenpidesuositus 1/2026, sekä Kehittelystä tuotantoon -käsitteellinen viitekehys. Nämä julkaisut jäävät avoimesti alan, päätöksentekijöiden, rahoittajien ja koulutuksen käyttöön. Ne tukevat sekä käytännön kehittämistyötä että laajempaa politiikkakeskustelua siitä, miten suomalaista av-alaa voidaan vahvistaa.
Aallon osuus vahvisti sekä yksittäisten yritysten toimintakykyä että alan yhteistä ymmärrystä tulevaisuuden kehittämistarpeista. Keskeiset tulokset liittyivät yrityskohtaisen tuen tarjoamiseen audiovisuaalisen alan murroksessa: Kudos³-ohjelmassa yritykset saivat omiin tarpeisiinsa räätälöityä sparrausta esimerkiksi liiketoiminnan kehittämiseen, rahoitukseen, kansainvälistymiseen ja oikeuksien hallintaan. Tuki auttoi yrityksiä jäsentämään omaa suuntaansa, kehittämään uusia palveluita ja viemään eteenpäin uusia kehittämis- ja rahoituspolkuja. Toinen keskeinen tulos oli uuden toimialatiedon tuottaminen alan käyttöön. Aallon selvitystyö teki näkyväksi, millaisia strategisia ja rakenteellisia kysymyksiä audiovisuaalinen ala joutuu muuttuvassa toimintaympäristössä ratkaisemaan, ja kokosi nämä havainnot julkaisuiksi ja suosituksiksi.
Aallon osuus vahvisti sekä yksittäisten yritysten toimintakykyä että alan yhteistä ymmärrystä tulevaisuuden kehittämistarpeista.
Aalto-yliopiston osuudessa vaikuttavuus syntyi ennen kaikkea syvyydestä: se tavoitteli kohdennettua muutosta yritysten toimintakykyyn ja alan ymmärrykseen. Yrityksille jäi käyttöön konkreettisia suunnitelmia, hakemuksia, kansainvälisiä kontakteja ja uusia tapoja jäsentää omaa liiketoimintaa. Alalle puolestaan jäi tutkimus- ja selvitystietoa, joka auttaa ymmärtämään murrosta ja tekemään parempia kehittämispäätöksiä.
DCIB-hanke auttoi digitaalisia luovia aloja sopeutumaan muutokseen ja rakentamaan pohjaa uudelle kasvulle. Samalla se osoitti, että alan kehittäminen vaatii rinnakkain osaamisen vahvistamista, yrityskohtaista tukea, uusia kumppanuuksia ja tutkimukseen nojaavaa ymmärrystä.
DCIB-hanke osoitti, että digitaalisten luovien alojen kehittäminen ei voi perustua vain yhteen ratkaisuun. Ala tarvitsee samanaikaisesti osaamisen vahvistamista, liiketoiminnan ja rahoituksen tukea, kansainvälisiä verkostoja, uusien teknologioiden haltuunottoa, poikkialaista yhteistyötä ja tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä toimintaympäristön muutoksista.
Hankkeen vaikuttavuus syntyi juuri siitä, että kolme osatoteuttajaa lähestyivät samaa tavoitetta eri suunnista:
Yhdessä nämä toimet vastasivat sekä välittömiin että pidemmän aikavälin tarpeisiin. Hankkeen aikana syntyi uusia yrityksiä, palveluita, rahoitushakemuksia, rekrytointeja, verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin se, että hankkeessa vahvistui alan muutoskyky: yritykset ja ammattilaiset saivat välineitä toimia ympäristössä, jossa teknologiat, rahoitusmallit, tilaajavaatimukset ja kansainväliset markkinat muuttuvat nopeasti.
Alan näkökulmasta hanke oli tarpeellinen myös siksi, että se teki näkyväksi useita jatkokehittämisen tarpeita. Toiveet jatkolta liittyivät erityisesti:
Näihin alalta nousseisiin tarpeisiin on tartuttu heti, ja hankkeen pohjalta on käynnistynyt peräti kolme uutta hankekokonaisuutta:
Creative Urban Experience Lab – Kaupunkikokemukset -hanke sekä
Aalto-yliopiston SmartSuccessAV-tutkimushanke.
Kaksi ensimmäistä kehittämiskokonaisuutta keskittyvät luovan osaamisen hyödyntämiseen uusien innovaatioiden, liiketoiminnan ja kasvun mahdollistajana, kun taas SmartSuccessAV -hankkeessa jatketaan tutkimusta suomalaisen av-alan tuotantoyhtiöiden menestystekijöistä ja strategisista kyvykkyyksistä. Tämä jatkumo on tärkeä: DCIB ei jäänyt irralliseksi kehittämisprojektiksi, vaan se kuunteli aktiivisesti kohderyhmäänsä, ja rakensi kuulemansa pohjalta konkreettisia jatkoaskeleita alan tukemiseksi.
Hankkeen pohjalta on käynnistynyt peräti kolme uutta hankekokonaisuutta.
Lopulta DCIB-hankkeen tärkein viesti on selkeä. Digitaaliset luovat alat eivät ole vain yksi toimiala muiden joukossa, vaan keskeinen osa tulevaisuuden innovaatioita, kaupunkikehitystä, kansainvälistä kilpailukykyä ja kestävää kasvua. Kun luova osaaminen, teknologia, tutkimus ja yrityskehitys tuodaan yhteen, syntyy uudenlaista liiketoimintaa, uusia ratkaisuja ja vahvempia ekosysteemejä – ja tätä työtä on syytä jatkaa määrätietoisesti myös tulevaisuudessa.
Digitaaliset luovat alat eivät ole vain yksi toimiala muiden joukossa, vaan keskeinen osa tulevaisuuden innovaatioita, kaupunkikehitystä, kansainvälistä kilpailukykyä ja kestävää kasvua.
Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa digitaalisten luovien alojen yritysten kasvua ja kilpailukykyä mm. osaamisen kehittämisen sekä kansainvälistymisen ja yhteistyön vahvistamisen kautta.
Toteuttajat: Metropolia Ammattikorkeakoulu (pääkoordinaattori), Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto
Hankeaika: 1.11.2023–30.11.2026 (Aalto-yliopiston osahankkeen päättymispäivä: 30.9.2026)
Rahoitus: Euroopan unionin osarahoittama hanke (Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR), joka on osa HEVinnovations-ohjelman hankeportfoliota. Rahoitus on pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimuksen rahoituskehyksestä. Rahoittava viranomainen on Uudenmaan liitto. Hanke kuuluu kansalliseen Innokaupungit-verkostoon.
Budjetti: 1 026 630 €, EAKR: 615 969 € (Metropolian osuus: 387 558 €, Helsingin kaupungin osuus: 502 201 €, Aalto-yliopiston osuus: 134 871 €)
Jatkohankkeet:
Eeva Jäntti
Projektipäällikkö
Metropolia Ammattikorkeakoulu
eeva.jantti@hel.fi
Taina Seitsara
Projektipäällikkö
Business Helsinki
taina.seitsara@hel.fi
Johanna Wartio
Projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
johanna.wartio@hel.fi
* Hankkeen lopullisia tuloksia, kuten lukuja ja indikaattoritietoja, tullaan lisäämään artikkelin sisältöön hankkeen loppuraportoinnin päättymisen jälkeen.
Tekoälyn käyttö: Tämän artikkelin jäsentelyyn ja tiivistämiseen on hyödynnetty OpenAI-tekoälyä.